Valio-myrskyssä sorsalammella

Vietin viikonlopun kotiseuduillani Hartolassa. Uhmasin Valio-myrskyä sen verran, että uskaltauduin perjantai-iltana kiertämään lammen rantakaislikot veneellä. Sorsat eivät oikein tykkänneet lentää. Tavoistaan poiketen ne lensivät vain myötätuulta hyödyntäen tuhatta ja sataa toiselle puolelle vesialuetta, kun yleensä ne poistuvat viereiselle järvelle sorsastajan havaittuaan. Yhtä yritin ampua, mutta ilmeisesti vauhti oli sen verran kovempi kuin yleensä, että otin ennakkoa liian vähän.

Lampi on noin 300 metriä leveä ja 700 metriä pitkä, pohjois-etelä -suunnassa. Valio-myrsky puhkui lännen suunnalta eikä tuolla matkalla vielä korkeaa aallokkoa nostanut. Kovasti sai siitä huolimatta puuskissa huovata, että paatti liikkui haluttuun kulkusuuntaan eikä ajautunut kaislikkoon. Myrskyssä pilvet olivat erikoisen näköisiä ja auringonlaskun värit olivat mahtavia. Tässä alla muutamia kuvia tuolta veneretkeltä.

Tuuli meinaa väkisin painaa veneilijän kaislikon puolelle.

Länsirannalla oli tyynempää.

Sorsastaja radiopeltorit päässä.

Aurinko laskemaisillaan.

Puuska.

Katselin venerannasta auringonlaskun värejä.

Lauantaiaamuna kävin uudestaan lammella ja pääsinpä vihdoin ensimmäisen kerran tänä syksynä myös pyitä pillittämään. Siitä seuraavaksi.