Quilt-projekti 3: Untuvien pöllytys ja valmis viltti

Säkillinen vesikauhuista untuvaa.

Muutama päivä sitten hain postista Puolan paketin. Pahvilaatikko oli melkein ilmaa kevyempi, kun pienehköön pakkaukseen oli sullottuna vain tyynyyn pakattuna vajaat 300 grammaa 850FP vettähylkiviä untuvia. Eilen illalla otin asiakseni sulloa höytyvät vilttiin. Kyseinen työvaihe on melkein sellainen, että se on syytä toimittaa kerralla, koska pöllähtelyltä ei oikein voi välttyä. Onpahan nyt uudenkin kämpän lattioilla noita leijailijoita sitten... (Toki enimmät imuroin operaation jälkeen pois).

Quilt-projekti 3: Välilokerot untuville

Soiroja.

Huolimatta siitä, että eilinen meni Tampereella käydessä viimeistä kertaa koululla hakemassa todistus pois kuleksimasta ja toissailta firman risteilyllä Helsingin edustalla seilaillessa, on vilttiprojekti edennyt viikon kuluessa siihen vaiheeseen, että vain yhden lyhytkestoisen työvaiheen jälkeen pääsen täyttelemään untuvia sisään. Välilokerot on siis nyt ommeltuna paikoilleen ja enää puuttuu toisen reunan surraus. Tuohon reunaan tulee myös jalkopäädyn vetoketju ja muutama neppari samalla kiinni. Untuvaosastointeihin leikkasin soirot käyttäen jo ensimmäistä vilttiä tehdessä keksiimääni hyvää tapaa, joka löytyy tästä postauksesta: Quilt-projekti: untuvaosastojen välikankaiden leikkaaminen.

Quilt-projekti 3: Mittapiirros

Mittapiirros.

Viltin eristemateriaalin muuttaminen untuvaksi jatkui tänään mittapiirroksen piirtämisellä. Otin mitat puretusta Enlightened Equipmentin Prodigy -peitosta ja suunnittelin untavalokeroiden väliseinät paperilla. En yrittänyt matkia alkuperäisen valmistajan osastointien muotoja, vaan käytin omaani, jollaista olen kaikissa tekemissäni tähän asti käyttänyt (linkki postaukseen: Quilt-projekti: Mittapiirros).

Quilt-projekti 3: Projektin esittely

Enlightened Equipmentin Prodigy ratkottuna.

Hiljaiselo projektien suhteen on tulossa päätökseen. Pari kuukautta on ompelukone pysynyt kaapissa johtuen muutosta ja opintojen loppuunsaattamisesta sekä töiden aloittamisesta uudessa paikassa, Pöyryllä. Toissapäivänä oli virallinen valmistumispäivä, jolloin minusta tuli kuin tulikin LVI-tekniikan insinööri, mutta todistuksen saamista täytyy odotella vielä reilu viikko. Sen verran illat ovat kuitenkin jo helpottaneet, kun ei ole töiden päätteeksi oppari tai joku muu kouluasia mielessä, että saattoi jo ottaa aiheeksi seuraavan ompeluhomman. Kyseessä onkin varsin mielenkiintoinen rojekti, jonka lopputuote tosin ei ole tulossa käyttöön itselleni.