maanantai 27. huhtikuuta 2015

Aarniometsässä ja teerisuolla 24-26.4.2015


Kevään ensimmäinen teemareissu oli pöllöretki Siikanevalle reilu kuukausi sitten. Toinen teemareissu suuntautui teeren soitimelle 24-26.4.2015. Valitettavasti kolmas porukastamme oli estynyt lähtemästä, mutta maastoon lähdettiin kahteen pekkaan. Paikaksi valikoitui eräs vanha metsä pohjoiselta Pirkanmaalta, jonka reunamille sattui myös sellainen suo, josta saattoi olettaa siellä teeriä olevan. Paikka oli minulle ennestään vieras. Koordinaatteja en aio paljastaa, koska metsä on aivan liian hieno saatettavaksi kaiken kansan tietouteen ;-) Mukavampaa, kun ketään ei tule vastaan. Noh, kyllähän tuo kartalta on löydettävissä...

Perjantai-iltana olimme seitsemän aikaan rinkat selässä valmiina parin-kolmen kilometrin siirtymää varten leiriin suon laitaan. Matkalla oli todella paljon isoja kaatuneita puunrunkoja ja vanhaa metsää. Matka eteni hitaasti, kun vain ihmetteli ja katseli ympärilleen. Valokuvattavaakin tuntui ilta-auringon aikaan liikkuessa olevan ihan joka suunnassa. Tulimme suon laitaan ja kävelimme osin sen yli pieneen metsäsaarekkeeseen. Kaksi sääkseä liiteli taivaalla. Tunnustelin liimaamieni saappaiden pitävyyttä vetisellä rämeellä ja hyvin tuntui saappaat toimivan. Laitoimme leirin pystyyn paikkaan, josta oli hyvät näkymät teerien oletetulle taistelutantereelle. Tosin avosuo oli niin iso, että tarkan paikan määrittäminen oli mahdotonta. Valikoimme sellaisen paikan, että voisimme aamulla nähdä mahdollisimman suuren osan tulematta pois majastamme. Iltapalaksi vuolin pari paistinpannullista hirvikäristystä. Leiristämme näkyi suolammelle ja seurailimme illalla siellä uiskennellutta joutsenta.

Hankala silta, kun pitkokset olivat lipsahtaneet tukien päältä pois ja silta painui kulkijan painosta osin veden alle

Järvi mäeltä kuvattuna.

Naavaa

Kääpä. Vieressä oli kääpä, joka oli syntynyt jo ennen puun kaatumista.  Jos tämä on x-akselin suuntainen, niin se oli y:n.


Avosuo



Kalasääsket kiertelivät taivaalla.

Majoite ja molemmille oma kyttäysaukko suon suuntaan.

Mainio leiripaikka.

Pari paistinpannullista hirven käristystä iltapalaksi.
Yöllä nukuin aika katkonaisesti, vaikka -1 mukavuuslämpötilan makuupussissa tarkenin hyvin. Pakkasta oli muutama aste. Usein nukun ensimmäinen metsäyön huonommin kuin toisen ja niin nytkin. Heräsin ensimmäisiin teeren suhauksiin varttia vaille viisi ja tönäisin kaveriakin hereille. Aurinko ei ollut vielä noussut, mutta taivas oli selkeä. Aika innokkaasti teeret suhistelivat ja pulputustakin kuului. Mahtava äänimaisema. Loppujen lopuksi teeret olivat kuitenkin melko kaukana keskellä aukeaa ja näimme niistä lähinnä vilauksia. Paras soidin loppui ennen alkuaan, kun kanahaukka tuli pyörimään suon ylle ja hiljensi teeret. Ennen aamupuuroa seitsemän aikaan lähdimme kävelemään pienen kierroksen suon reunamilla ja törmäsimme sattumalta kalasääksen pesälle ja pääsimme näkemään sääksiparin läheltä. Upeita siivekkäitä! Paluumatkalla havaitsin västäräkin suolla. En erityisemmin ole pitänyt sitä suolintuna, mutta tänä keväänä ensimmäinen havainto tuli siellä.
Suo aamuhämärässä.



Teeri keskellä kuvaa.

Liepeet huurussa. Yö muutaman asteen pakkasen puolella.

Yksinäinen metsähanhi laskeutui myös suolle.

Teeri keskellä kuvaa.

Haukka.

Aluskasvillisuutta tarpin edustalla.


Suoaukeaa aamun valossa.


 




Tikka. Mikä laji lienee, olen aika huono noissa..?

Kalasääksi pesää rakentamassa.


Västäräkistä vähäsen.


Puuroa kuivatuilla omenoilla ja marjakiisselillä. Nam!

Leppäkerttu kaverin olkapäällä.

Pötköttelyä aamuauringossa.
Verkkaisen aamupalan jälkeen lähdimme päivän kävelyretkelle aarniometsään ja vähän muuallekin. Aarniometsäalue on sen verran laaja, että nelisen kilometriä saimme heti aamusta kävellä hienossa vanhassa metsikössä. Kuului paljon lintujen ääniä. Tikat koputtelivat rummutuksiaan ja peipot lauloivat. Närhikin kuului kähistelevän. Oli myös paljon lintuja, joita en äänestä tunnistanut. Kävimme kiertelemässä myös läheisillä valtion mailla ja lounaaksi söimme juustoista riista-nuudelipataa vuolaasti virtaavan melontareitin äärellä. Takaisin palatessa meidän piti ylittää pari-kolme metriä leveä saapasvartta syvempi joki. Pääsimme virran yli tekemällä kaatuneista puunrungoista itsellemme sillan.

Vanhasta metsästä löytyi tikkojen kerrostalo. Samassa männyn rungossa oli neljä reikää päällekäin ja ainakin yksi niistä oli läpi asti. Tikalla oli siinä parveke sekä aamu että ilta-auringon suuntaan. Toinen hauska yksityiskohta oli iso kääpä, jonka alla oli pari pienempää sateensuojassa. Leiriin palatessa iltaseitsemän maissa kävelimme suon yli ja noin 50 metrin päässä laulujoutsenpari pysyi rauhallisena keskellä avonaista suoaluetta. Etäisyys lintuihin oli jotakuinkin sama myös leiristämme ja joutsenet laittoivat jopa pään kainaloon joksikin aikaa ja alkoivat nukkua, vaikka olimme metsän reunassa katselemassa. Myöhemmin meidän iltapalaa kokkaillessa tarpin edustalla sammaleella yksinäinen metsähanhi saapui myös paikalle ja isokoskelot vetivät iltalentoaan metsäsaarekkeemme yli. Kurjetkin suorittivat ohilennon vielä melkein samaan aikaan. Hauska paikka seurailla lintujen puuhasteluja. Muutama teeri innostui vielä suhauttamaan ja pulisemaan pienen konsertin illan hämärtyessä. Kävelymatkaa päivälle kertyi lopulta yli 20 kilometriä.

Hirven lapa.

Kanto.


Valonsäteitä.

Suolampi.

Pohjantikka latvattoman puun rungolla.


Katselua järvelle.

Upeita havumetsiä!


Melkoiset puut nurin.


Korkeita puita.


Valtava mänty.

Koppelon höyhenet pöllähtäneenä.


Puro.

Taas tikka.

Herukkaperhonenko?




Lounasta laittelemassa.

Juustoinen riista-nuudelipata. Herkullista.

Kurkia.

Majavan jyrsimä koivu.



Erikoinen jokien risteysalue.


Jokea ylittämässä.

Itse kaatuneista puista tehty silta.

Käävät isomman alla sateensuojassa.



Tikkojen kerrostalo.


Joutsenpariskunta leiriin saapuessa.

Joutsenet leiripaikalta kuvattuna.

Heitin pitkäkseni pitkän päivämatkan päätteeksi sammaleelle.

Nakkeja risukeittimellä.

Hanhi ja joutsenet.

Käänsimme oviaukon vastakkaiseen suuntaan toiseksi yöksi, kun tuuli oli kääntynyt ja sadetta oli luvassa.
Toisena aamuna heräsin puoli seitsemän aikaan. Oli sateinen ilma. Puolen yön jälkeen alkanut sade jatkui tihkuna edelleen. Kuulin nyt vain muutamia teerien suhauksia. Ei jaksanut teeriä innostaa soidinpuuhat koiranilmalla. Nousin ja kävin katsomassa vielä sääksen pesää, mutta en nähnyt siellä ketään kotona. Söimme aamupalaksi muroja ja sen jälkeen pakkailimme kamat rinkkoihin. Paluumatkalla näkyi vielä kaakkuripariskunta uimassa suojärvellä. Monenmoisia lintuhavaintoja kertyi viikonlopun aikana! Hieno keväinen reissu!



Kaakkuripariskunta.