Osaltani kanalinnustuskausi päättyi latvalinnustukseen Lieksassa pari päivää sitten. Kuusi päivää ehdin tällä kertaa tammikuussa hiihdellä tätä metsästyksen kuninkuuslajia harjoittaen lintujen perässä erittäin vaihtelevissa keleissä. Ensimmäisellä reissulla Lieksaan oli -28 astetta ja liki metri pehmeää puuteria, jossa 1,5 kilometrin eteneminen tunnissa keskimäärin oli työn takana. Valoisassa ei paljon yli kymmentä kilometriä suksilla ehtinyt. Toisella reissulla, joka suuntautui Juukaan, oli mahdoton myräkkä kokoajan ja toisena päivänä sellainen suoja, että suksenpohjiin tarttui lumi, joka hidasti menoa entisestään eikä linnutkaan pysyneet latvoissa siinä tuulessa. Viimeiselle parin päivän reissulle sitten keli muuttuikin ihan täydelliseksi; oli pakkaset kovettanut lumen pinnan kuin keväthangeksi ja lämpötilakin pysyi enintään -15 asteessa. Vietin reissulla laatuaikaa suksilla vanhimman poikani kanssa ja onnistuminenkin tuli. Jutun aloituskuva on tuolta viimeiseltä reissulta.