Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paulitarppi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paulitarppi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. marraskuuta 2024

Syksyn toinen metsästysreissu Pohjois-Karjalan kanalintumaille, 28.10-1.11.2024




Työpaikan vaihdon yhteydessä jätin yhden viikon väliin, että olisin sen työttömänä, kilometritehtaalla, jotta voisin käydä hyödyntämässä kanalinnustuksen kausilupaani Pohjois-Karjalassa ja olisi aikaa istuskella illat tulilla ja aamut teerisoilla, kuljeskella päivät pitkin kankaita. 

Toki jo irtisanomisajalla käytin pitämättömiä lomia pois. Kuten blogijutuista näkee, olen kolme viikkoa viettänyt lokakuusta metsässä. 

perjantai 10. syyskuuta 2021

Kanalinnustuskauden aloitusreissu 9-10.9.2021


Lähdin aloittamaan metsäkanalintujen pyyntiä Kuruun valtion maille samaan paikkaan, jossa olin viime syksynäkin yhden jahtivuorokauden loppukaudesta. Paikka tuli todettua hyväksi, kun siellä teeriä lenteli ja sain yhden mustan teeren kiväärillä pudotettuakin. 

Näin alkusyksyllä aurinko nousee niin aikaisin, kello 6.35, että menin tällä kertaa jo illalla valmiiksi passiin suon laitaan. Matkaa Espoosta kohteeseen on se noin 2,5 tuntia. Saavuin perille kahdeksan kieppeillä ja ehdin virittelemään kaaveet suolle ja leirin pystyyn ennen pimeäntuloa. Sitten olikin jo aika heittää pitkäkseen tarpin alle ja alkaa odotella aamua, kanalinnustuskauden ensimmäistä päivää.

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Uusia varusteprojekteja valmiina, 23.4.2021

 


Kyllä on tullut nautiskeltua käsitöistä viime viikkoina!

Aika paljonkin jopa projekteja menossa ja tulossa. Ei itselle juurikaan, mutta muille ja ajattelin tähän laittaa muutaman kuvan mitä tässä nyt viime aikoina olen saanut aikaiseksi. 

En hirveästi mainosta tekemisiäni, jotta homma ei lähtisi ihan lapasesta, kun tykkään vielä päivätöistänikin sen verran paljon, että tulee niitäkin tehtyä. Nämä retkivarusteiden valmistamiset käsitöinä tuppaavat olemaan ilta- ja toisinaan jopa yöpainotteisia hommia. Vähäisestä mainostamisesta johtunee, kun moni kysyy ensin ottaessaan yhteyttä, että vieläkö teen näitä kamppeita muillekin.

Vastaus kysymykseen on kyllä. Aina kannattaa kysyä.

tiistai 13. huhtikuuta 2021

Pilkkireissu Vätsärissä, 1-9.4.2021: 5. päivä

Tarppi aamulla osin lumen peitossa.

Tästä linkistä kertomuksen ensimmäiseen osaan.

Kovasta tuulesta huolimatta yö tarpin alla sujui sulaneella pälvipaikalla mukavasti ja tuli nukuttua hyvin. Yöllä sateli lunta ja sitä oli myös tarpin katolla ohut kerros. Vietimme päivän Routasenkurulla eri lampia kalastellen ja käytiin tietysti katsomassa itse kurua myös.

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Pilkkireissu Vätsärissä, 1-9.4.2021: 4. päivä

 

Kalatonjärvi.

Tästä linkistä kertomuksen ensimmäiseen osaan.

Aloitimme päivän kalastelut tutustumalla Kalatonjärven kalatilanteeseen. Nimestä voisi äkkinäinen päätellä, ettei sellaisessa paikassa kannata koukkujaan kastella, koska kalaa ei ole. Toisaalta nimestä voisi ehkä päätellä myös toisena mahdollisuutena, että joku ei ole siitä saanut haluamaansa kalalajia. Usein Lapin pikkujärvien kalansaalis tuntuu painottuvan tiettyyn lajiin. Yhteydessä se on Routasenjokeen, tosin muutaman ison putouksen kautta, joten täysin kalaton se ei voinut olla. 

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Pohjois-Karjalan kanalintumailla, 10-13.10.2020


 

Otin pari päivää vapaaksi töistä ja lähdin lasten syyslomaviikolla käymään pitennetyn viikonlopun Patvinsuon kansallispuiston nurkilla sijaitsevalla Elimo-Kitsi-Piilo -nimisellä valtion metsästysalueella Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomantsin selkosilla. Kansallispuisto ei kuulu metsästysalueeseen, mutta laajat alueet sen itä- ja pohjoispuolella aina rajavyöhykkeeseen asti kuuluu. Lääniä oli niin paljon, että ilman paikallistuntemusta liikkuva jahtimies ehti raapaisemaan pintaa. Mistään lintujen tyypillisistä olinpaikoista seudulla ei tietoa ollut. 

Täysin tyypillinen etelän turisti siis olin.

lauantai 9. toukokuuta 2020

Iso-Hölö, 8-9.5.2020



Käväisin yhden yön reissun Laitilassa Iso-Hölö nimisen suon laitamilla. Huvittava nimi. Mukava kevätkeli, vaikka lähtiessä yrittikin ripotella vettä. Tie oli ihan ajokelpoinen ja olisin päässyt Caravellella melko lähelle leiripaikkaakin, mutta tallustelin mieluummin vähän pitemmän matkan (Karttalinkki). Leiriydyin kuljettuani kolmisen kilometriä. 

tiistai 25. helmikuuta 2020

Arkiyö pöllöretkellä Nuuksiossa, 24-25.2.2020

Vaihdoin takaisin vanhoihin hommiin LVI-suunnittelijaksi nykyiseltä nimeltään AFRYlle Vantaalle ja työmatkalla tarjoutui mahdollisuus viettää yö ulkona ja sattuipa vielä niin hyvin, että ajankohtaan osui täydellinen pöllöretki-ilma. Suomessa on niin hyvät jokamiehenoikeudet, että olen jo moneen kertaan todennut hotellit turhiksi ja tylsiksi paikoiksi.

lauantai 19. tammikuuta 2019

Sirppujoen suistolla 18-19.1.2019

Muuton parhaimpiin puoliin kuuluu se, että se avaa mukavasti uudet retkeilymahdollisuudet ja vallitseva hieno talvisää houkuttelee kahlaamaan lumessa tauotta. Työt uudessa paikassa on nyt jatkunut kolmisen viikkoa ja siitäkin touhusta alkaa pikkuhiljaa päästä jyvälle. Pari viikonloppua meni melkeinpä huilatessa, mutta nyt jo jaksoi alkaa suunnittelemaan pikaista talviretkeä. Samalla oli ajatus kartoittaa hieman mahdollisia madeapajia.

Tavoitteena kun olisi saada edes yksi madesoppa tänä talvena. Mieluiten itse kalastetusta matikasta.

Sirppujoen suistolla (karttalinkki) sijaitsee luonnonsuojelualue ja epäilin, että tällainen virtapaikan läheisyys saattaisi olla mateidenkin kannalta optimaalinen. Valitsin sen retkikohteeksi siitäkin huolimatta, että luin tutkimuksen, jossa mainittiin, että makeanvedenaltaalla mateet joutuvat koville johtuen ajoittain kovinkin happamasta vedestä, jota Sirppujoki jorpakkoon laskee. Mutta ei se saalis, vaan se pyynti. Ei silti käy kiistäminen, etteikö mielekkäämpää olisi pyytää mateita vedestä, jossa tietää niitä olevan. Onneksi aina voi suunnata toisen reissun toiseen paikkaan. 

Keskiviikon ja torstain aikana sateli Ukiin viitisentoista senttiä uutta lunta nostaen virallisen lukeman 29 senttiin Itätullin mittauspisteellä. Se on kelpo määrä. Perjantain iltapäivä oli töissä pitkähkön tuntuinen, kun odottelin, että pääsen lumisiin olosuhteisiin retkeilemään. Olihan edellisestä yöretkestä vierähtänyt muuttohässäkän vuoksi jo pari-kolme kuukautta, joten osavaikutuksensa oli silläkin.

Lopulta lähdin reissuun vain vanhimman lapsen kanssa, kun keskimmäiselle iski lenssu. Ajomatkalla totesin, että ei välttämättä olisi kolmestaan yöpyminen edes onnistunutkaan, koska auton lämpömittarin pakkaslukema tippui hämmästyttävällä vauhdilla kylmempää kohti. Muutaman kilometrin matkalla kaupungista pois ajellessa lämpötila laski jo yhdeksästä viiteentoista pakkasasteeseen. Lopulta Velhoveden rannassa (karttalinkki) lämpötila näytti -16. Kuu loisti taivaalla sillä tavalla, että otsalampun pitäminen päällä ei olisi ollut välttämätöntä.

Tavaraa oli reilusti ja osaa niistä vedin pulkassa. Rinkassa oli loput, ja kaira parin muovikassin kanssa roikkui kädestä. Lunta oli jäälläkin sen verran, että totesin jo alkumatkasta, että Hepokariin asti en romppeita hinaa. Päätimme katsoa leirin ensimmäiseltä pikku saarelta. Jätin siihen tavarat ja virittelin muutamia koukkuja mateille pohjaan muutaman sadan metrin sisällä. Yhtä laittaessa tuntui kuin joku olisi nykäissyt siimaa, mutta ei jäänyt kiinni. Jäätä oli noin 20-25 senttiä ja paikoin jäälle oli noussut hieman vettä. 

Pystytin tarpin vesirajaan (karttalinkki) lapioituani lumet pois makuupaikoilta. Kynsitulet värkkäsin mukana tuomistani klapeista jään puolelle, jotta maahan ei jäisi jälkeä ja paistoin siinä molemmille yhden letun. Aineksia kului kokonainen lettujauhopussi eli noin neljän letun verran per yksi. Totesin vain lapselle, että tällä kertaa et tule pyytämään lisää. 

Kyselin innokkuutta madepilkille menemiseen, mutta nukkuminen vei lapsesta voiton. Itse menin kuitenkin kairaamaan pari reikää ja kokeilemaan itse tekemääni madekoukkua. Syötti oli vaikea kiinnittää, kun silakat oli jo ehtineet jäätyä umpijäähän. Saaliitta jäin ja pakkanen alkoi seisoskellessa pian menemään luihin ja ytimiin asti. Kömmin itsekin makuupussiin. 

Aamuyöllä paleli varpaat, mutta lapsi sai kuulemma hyvin nukuttua. Hänellä olikin pari untuvavilttiä makuupussin päällä. Olisin kuulemma voinut yöllä toisen ottaa itsellenikin, kun hänellä oli ollut suorastaan kuuma. En sitä tiennyt enkä viitsinyt yöllä herättää häntä asiaa kysymällä, jos tarkenemisensa olisi ollut juuri siitä viltistä kiinni. 

Lämmitin muutaman sämpylän aamupalaksi ja haimme koukut pois. Mitään merkkejä kaloista ei tullut. Pari senttiä oli ehtinyt yöllä jäätymään avannot, vaikka aamun lukema autolla oli lauhtunut viiteen pakkasasteeseen. 

Vielä tutustuimme pieneen viiden sadan neliön saareemme ja sitten pakkasin tavarat lähteäksemme kotiin päin. Seuraava madereissu sitten johonkin muualle... Ehkä voisi mennä meren puolelle. 
Kuvat:
Luminen pikkutie.

Madepilkki.

Kairamiehen varjo.

Ruopattu reitti Hepokarin selustaan.

Hei haloo!

Kunnon valotusajalla.


Kuutamo.

Paksu ohukainen.

akpoika letunpaistossa.

Valoilmiö.

Plätty.

Muodostunut jo pieni polku meidän reitille.



Mikäs jälki tämä nyt oikeastaan on? Lähinnä ihmetyttää, kun on laahannut niin paljon.   Oma jälkiopas on jossain muuttokuorman syövereissä...


500 m2 leirisaari.

Tarppi.



Kääpiöitä.
Auringonnousu yhdeksän jälkeen.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Ruskaretki Iso-Melkuttimella 13-14.10.2018



Muutama viikko sitten eräs lueskelija kehotti muun sähköpostiviestin ohessa minua käymään Iso-Melkuttimella Lopella. Täysin käymätön kohde se ei minulle ollutkaan, mutta blogissa en vain ole paikasta maininnut halaistua sanaa. 

Elämää on ollut myös ennen blogin aloittamista. Voisihan niitä vanhoja muistella tänne tietysti enemmänkin. 

maanantai 8. lokakuuta 2018

Jänisjahtia Jääsjärvellä 6-7.10.2018

Venettä odottelemassa Kurenlahdessa. 


Jo viime vuonna olin aikeissa osallistua Pöyryn metsästyskerhon jänisjahtiin, kun sellaista on perinteisesti järjestetty synnyinpaikkakunnallani Hartolassa Jääsjärven saarissa. Ajankohta olisi ollut kuukautta myöhemmin, mutta reissu peruuntui, kun järvi oli selkää myöten jo tuuman paksuisessa jäässä eikä liikkuminen veneellä tai oikein muullakaan keinolla olisi onnistunut.

Varmuuden vuoksi tämän vuoden retki vaihdettiin jo lokakuun alkuun ennen etelän hirvestyksen alkamista, jolloin jahtimiehetkin paremmin joutavat jänön pyyntiin eikä jääpeite häiritse liikkumista. Olin innostunut. En ollut noissa saarissa käynyt, vaikka olenkin Hartolan alkuasukas. Toisaalta jahtipäiviäkään ei tälle vuodelle ollut liiemmin tullut, kun Ylä-Lapin hirvijahtikin jäi välistä, joten mukava niitäkin vähän kerryttää. Yhtään jänistäkään en ollut vielä koskaan päässyt kaatamaan, joten jänispaistin makuun pääseminenkin houkutti.

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Pyöräretki yöksi Pitkäjärven rantaan 9-10.6.2018

Pitkäjärven rantapolkua.

Vajaat kolme vuotta edellisestä pääsin viemään noin neljävuotiaan lapsen ensimmäiselle pyöräretkelleen yöksi maastoon. Edellinen vastaava oli elokuussa 2015 ja blogin fanaattisimmat lukijat muistavat jutun kirkkaasti kuin eilisen päivän. Voit tarvittaessa virkistää muistiasi klikkaamalla tästä linkistä. Meillä viedään kyllä lapsukaisia metsään ihan muutenkin, mutta sen lisäksi on joitakin leikkimielisiä tavoitteellisia juttuja, jotka saavutettuaan mennään myös. 

Pyöräilyn oppiminen on yksi sellainen. Kun oppii pyöräilyn, pääsee pyöräretkelle. Yksi seuraavista tavoitteista on uiminen. Kun osaa uida, pääsee melontaretkelle. Perheen pienin harjoittelee parhaillaan kovasti, että oppisi kävelemään. Seisominen onnistuu jo hienosti ja neljä jämäkkää askelta on ennätys. Se ei vielä ihan riitä, mutta pikkuisen lisää opittuaan pääsee isin kanssa patikoimaan ja eihän ole oman isin kanssa retkeilyn voittanutta! 

Siinä on tavoite, jonka vuoksi kannattaa harjoitella. 

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Hiihtoretki Putsaareen 10-11.3.2018


Jäille lähdössä sumuisena maaliskuun aamuna.

Hiihtoretket saaristossa ovat kieltämättä mukavia kokemuksia, mutta kohtalaisen harvinaista herkkua. Maisemassa on samaa avaruutta kuin on avotunturissakin liikkuessa, mutta retken onnistuminen on muutaman tekijän summa. Olosuhteet asettavat sellaisten toteuttamiselle ehtoja ja varmojen jääkelien pitäisi osua vielä ajankohtaan, jolloin itsellä on mahdollisuus lähteä.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Liepeellinen Paulitarppi vm 2017


Seinän maalaamiselta sen verran ehtiessäni kävin tänään pystyttämässä uusimman valmiin tarpin ennen toimittamista asiakkaalle. Juttelin aiemmin, että en vielä silloin julkaise pystytyskuvia, vaan odottelen parempia ilmoja ja otan hienommat kuvat. Turhaksi totesin tässä kuitenkin auringonpaisteen odottelun, kun ei ole paljon näkynyt. Eli sadesäässä tuli taas pystytettyä. Pystytin sentään tuolla läheisen järven rannassa, että edes ympäristö oli viihtyisämpi kuvausta varten.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Nurkkanarun jatkaminen ilman solmimista

Pystytin ensimmäisen kerran uusimman liepeellisen Paulitarpin tänä tihkusateisena isänpäivänä. Vielä tarpaulinista on muutama nurkkakiinnike ja niiden lisäksi se viimeinen silaus tekemättä, mutta pystyyn sai jo. Kuvien värit jäi sen verran valjuiksi hämärässä, että piinaan lukijoiden kärsivällisyyttä vielä sen verran, että en julkaise tarppikuvia tämän päivän pystytyksestä, vaan odottelen parempia kelejä ja julkaisen otokset sitten valmiista tuotoksesta.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Tmi A. Ihanajärvi kangasmerkit

Tilailin kangasmerkkejä, joita voin kiinnitellä näihin tekemiini tuotteisiin. Tällä hetkellä työn alla on liepeellinen tarppi aiemmin mainitsemastani kankaasta ja siihen niitä tulee nyt ensimmäisenä. On tässä toki kaikkea muutakin pientä vireillä..


maanantai 9. lokakuuta 2017

Sateinen syysyö kansallispuistossa, jossa vesilinnutkin ovat pullasorsia, 7-8.10.2017

Vesisänky.

Kävin ihmettelemässä Nuuksion eteläisempää osaa. Lapset saivat päättää kohteen ja sellaiseksi valikoitui Holma-Saarijärven saari (karttalinkki). Hauska huomata jälkikasvussa tuttuja piirteitä, kun jo pari päivää aiemmin sovittu kohde aiheutti runsasta kartan silmäilyä ja mahdollisten reittien pohdintaa. Samaa harrastan itsekin. Sillä ei juuri ole väliä toteuttaako lopulta kohteessa yhtäkään niistä etukäteen pohdituista poluttomista reiteistä tai polku-urista, mutta mukava on karttaa kuitenkin silmäillä.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Lataa tästä ohje ja tee Paulitarppiisi pohja itse!



Teen näitä tarppeja ja härpäkkeitä halukkaille itsekin, mutta tuen edelleen henkilöitä, jotka ovat innokkaita tekemään varusteitaan myös itse. Pohjan mittoja pyydettiin jo ajat sitten ja lupasin tehdä oikein ohjeen. Tässä tuo nyt viimein on ladattavaksi. Kuten aiemmin on jo totuttu, ohjaudut alla olevasta Paypalin Buy now -linkistä tekemääni ohjeeseen maksun suorittamisen jälkeen. Maksun jälkeen ohje avautuu ja voit ladata sen koneellesi. Maksu onnistuu Paypal-tunnuksilla ja pankkikortilla.

Ohje sisältää tarvittavat materiaalimäärät, ohjeosuuden (7.vaihetta) ja niiden lisäksi 8 kappaletta havainnollistavia kuvia työvaiheista. Jos ei tällä vielä onnistu, auttelen tietenkin mielelläni ohjeessa jakamani sähköpostin välityksellä. Ota myös yhteyttä, jos ohjeen lataamisessa ilmenee ongelmia, niin korjataan se asia.

Muista myös aiemmin jakamani ladattava tarppiohje!