lauantai 21. tammikuuta 2017

Pilkkimistä ja kalsonkien ompelua

Hoksasin äsken, että tänään akpojan retkiblogilla on syntymäpäivä! Kaksi vuotta on kulunut intron kirjoittamisesta. Klikkauslaskuri sivun reunassa näyttää reilut 157k klikkausta. Se tarkoittaa kahteen vuoteen keskimäärin noin 215 klikkausta päivässä tällä sivustolla. Tosin viimeisen vuoden aikana luku on kasvanut noin 100 000:lla ja onpa kiihtyvä tahti jatkunut edelleen, kun marraskuusta lähtien on kuukausittainkin ollut kävijöitä jo yli 10 000. Marraskuu oli siis historian ensimmäinen 10 000 kävijän ylitys. Eipä sillä määrällä nyt sen suurempaa väliä ole, mutta kertoo se kai siitä, että jotain lukemisen arvoista on tullut välillä kirjoitettua. Väistämätöntähän on, että jos kirjoittaa paljon, niin joskus välissä tulee jotain asiaakin... Kiitos vaan suuresti, kun luet. En ole nimittäin outron kirjoittamista vielä juuri pohtinut.

Velskolan Pitkäjärven pitkä selkä etelään.



Noh, tänään käytiin pilkillä. Tilasin alkuviikosta kairan, joka ehti kuin ehtikin postin kyydissä saapumaan jo tämän viikon puolella. Samassa paketissa tuli jokunen pilkkivapa sohjokauhoja unohtamatta. Suuntasimme tänä mahtavana aurinkoisena päivänä sitten Velskolan Pitkäjärvelle koeajamaan kairaa. Kaira toimi moitteetta ja mukava oli yli 20 senttisillä jäillä tallustella, kun lunta oli nimeksi päällä jäähän tarttuneena, jolloin pinta ei ollut lainkaan liukas. Muitakin pilkkijöitä oli runsaasti ja olipa hiihtäjiä, juoksijoita ja muuten vaan kuljeskelijoitakin lähtenyt nautiskelemaan ulkoilmasta. 

Mutta ei se saalis vaan se pyynti! Jään päällä käväisi tänään yksi särki, mutta kävipä sentään se. Ehkä ensi kerralla on paremmin kala syönnillään.

Morri menossa kalaan. Yksi pieni innostui pitämään huolen avantojen sohjottomuudesta. Tärkeä tehtävä.

Saalis kävi leivittymässä lumella, mutta palasi sitten takaisin kasvamaan.

Kairaaja.

Korkeita kallioita järven rannoilla.


Iltapäivän puuhasteluna aloitin arjenharmaan merinovillaisen projektini ensimmäisen vaiheen ompelemalla pitkät kalsongit. Aikamoisen helppo ja nopea tämä Shelbyn Vuokatti-housujen ohje. Sen verran muokkasin, että pidensin lahjetta sopivammaksi. Jos muuten tein M kokoista jotakuinkin, niin pituuden laitoin kuitenkin XXL:ksi. Olen mitä ilmeisimmin ohjetta pitkäjalkaisempi. Mutta peruskaava oli niin hyvä, ettei sille sen kummempia tarvinnut tehdä. Myös yläpäähän otin muutamia senttejä lisää korkeutta, kun halusin vyötärön kuminauhan saada omaan kujaansa. Sain tähän työhön kulumaan noin tunnin, kun kaavan olin tehnyt jo eilen vai koska se nyt oli. Kertokoon kuvat teksteineen tarkemmin kalsonkien valmistuksen.

Seuraavaksi teen vielä sen paidan.


Kangas taitettuna kaksin kerroin, jotta selviää yhdellä leikkaamisella. Näihin housuihin tarvitaan vain kaksi jalkapalaa, kun yhdestä tulee kokonainen koipi.

Haarakappaleen nuppineuloituksessa hyödynsin lapsityövoimaa.

Haarakappaleen kiinnitys.

Man in tights!

6 kommenttia:

  1. Hyvää blogisyntymäpäivää. Hyviä ovat olleet retkikertomukset ja upeita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) Kiva kuulla, että olet pitänyt näkemästäsi!

      Poista
  2. Hyvää merkkipäivää. Vähän enemmän lukijoita kuin mulla :-) Mä riemuitsin kun sain Vilzun retkiblogiin 10k täyteen. Jatketaan samaa rataa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) jep, se on hyvä määrä. Ainakin allekijoittaneesta olet saanut uudehkon vakituisen kävijän, kun tässä viime aikoina olen innostunut lueskelemaan blogiasi ajoittain. Kohdallani tilanne on vaan niin päin, että harvemmin luen juuri mitään, mutta jonkinasteinen pakkomielle minulla on kirjoittamiseen ja sitä parantelen muun muassa tämän blogin kautta.

      Poista
  3. Täällä kanssa vakituinen vierailija uskaltautuu ensimmäistä kertaa kommentoimaan.

    Oikein mukavia juttuja ja kivan vaihtelevasti. Tee-se-itse -jutut iskee hyvin tällaiseen satunnaiseen näpertelijään ja saa myös aikaan sen 'pitäisköhän munkin'-fiiliksen.

    On myös mukava lukea näistä kotimaastoista juttuja (terveisiä vaan täältä noin 5 kilsan päästä). Saa itsekin ihan uusia vinkkejä paikoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kun uskaltauduit, Metsähiippari! Yksi tärkeimmistä tavoitteistani onkin tuollaista fiilistä pyrkiä aiheuttamaan. Itse vielä reilut viisi vuotta sitten vänkäsin, etten minä ole mikään ompelija, mutta onpa se kyllä aika kätevä kädentaitojen käyttökohde varsinkin näin kerrostaloasujalle.. Puutöistä pitäisin myös, mutta ne olisivat haastavampia tehdä häiritsemättä naapuria ylen määrin ollen vielä kohtalaisen tehokas. Ei siis aina höylän sijaan viitsisi hiljaisempaa hiomapaperia valita ja niin edelleen ;-) voisi kovempikin innostus lopahtaa.

      Mulla kohta vuosi takana tätä kehäkolmosen sisäpuolista elämää. Verrattain korkea taustamöly hieman häiritsee paikoin (kolmostie, kehä kolme ja lentoliikenne lähinnä), mutta yllättävän kivoja metsiköitä ja paikkoja siltikin löytyy, vaikka asutus on suoraan sanottuna minun makuuni aivan liian tiheää ja joulun alla jumbon ihmispaljous jotain aivan karmaisevaa. Se on kuitenkin muuttaessa kivaa, että saa aivan uudet lähimetsiköt ja niitä ja vähän kaukaisempiakin haltuun ottaessahan tämä vuosi on mennyt... Paljon on karttaa tullut pyöriteltyä ja monta kohdetta on vielä kokonaan käymättäkin missä aion poiketa :-) pyörällä on tullut jo pyörittyä myös monissa paikoissa, mutta läheskään kaikista ei ole tullut tänne kirjoitettua.

      Sinun blogiasi en ole aiemmin huomannut lukea, mutta täytyy nyt perehtyä, kun tuli puheeksi.

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!