keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Vinkki sieniapajien etsintään

Ehkä joku muukin tunnistaa itsensä, jos sanon, että on aika haastavaa löytää sieniapajia, kun on vain muutama vuosi sitten muuttanut uudelle paikkakunnalle. Toivottavasti voin olla hieman avuksi.

Olen asunut Tampereella kolmisen vuotta enkä vieläkään tiedä kunnon sienipaikkoja. Marjojen kanssa vähän sama juttu, mutta tänä vuonna marjoja tuntui olevan joka paikassa, joten niiden saaminen pakkaseen ei muodostunut ongelmaksi. Niihamasta löysin sattumoisin hyvän kantarellipaikan heti toisena vuotena, mutta tänä vuonna sieltä ei ole löytynyt mitään, vaikka yleensä kantarellit kasvavat vuodesta toiseen samoissa paikoissa. Ehkä sienivuosi ei ole paras mahdollinen, tai joku muu löysi saman paikan ja on sattunut käymään siellä nyt muutamana kertana vieraillessa ennen minua. Sieniretkeily on kuitenkin perheretkeilyn muotona mainio juttu, vaikka ei juuri mitään löytäisikään. Mutta olishan se kiva, jos joskus osuisi uusi kunnon kantarellipaikka kohdalle...

Kärkkistensuon laitamilta löysin mukavan määrän kantarelleja sattumalta muutama viikko sitten.


Vieraaseen paikkaan (miksi ei tuttuunkin, aina voi löytää uusia sienimestoja...) sienimetsään lähtiessä voi hieman parantaa omia mahdollisuuksiaan tutkimalla Paikkatietoikkunasta löytyviä aineistoja ja perehtymällä minkälaisilta kasvupaikoilta haluttua sientä yleensä tapaa. Sivustolta löytyy monenlaisia karttatasoja, joista kantarellin etsimisessä voi hyödyntää esimerkiksi "Biomassa, lehtipuut, juuret..." tai "Puuston ikä 2011". Toki maastokarttakin täytyy taustalla pitää.

Tiedän Itä-Hämeestä paljon synnyinkotini läheltä kantarellipaikkoja ja tutkailin niitäkin hieman tuolla paikkatietoikkunan kartoilla. Kantarelli vaatii koivun juuria kaverikseen ja varsinkin lehtipuiden juurien määrä vaikuttaa olevan melko selkeä merkki mahdollisista kantarellipaikoista. Paikat, joissa on eniten lehtipuiden juuria, piirtyvät maastokartan päälle tumman vihreällä tai sinisellä ja yleensä kantarellipaikassa väri oli nimenomaan sininen. Jonkin verran vaikuttaa myös puuston ikä eli mitä vanhempi sen parempi. Ikä ei kuitenkaan näytä olevan aivan niin merkittävä tekijä sienipaikan löytämisessä. Tällä tavalla alueita hieman etukäteen kartalta tutkimalla ei ole vielä kertaakaan tarvinnut tulla ainakaan tyhjin käsin pois kantarellimetsästä.

Varmasti myös muiden sienilajien löytämiseen voisi löytää apua tuolta sivustolta pienellä etukäteistutkimisella.


Kuvakaappaus paikkatietoikkunasta. Kuvassa satunnaisesti valittu maastonpaikka Teiskosta ja sen päälle valittu Biomassa, lehtipuut, juuret -karttataso.

2 kommenttia:

  1. Aika ovela idea hyödyntää noita kartta-aineistoja sienimaastojen haarukointiin. Monelle Paikkatietoikkunan aineistot ovat varmasti aivan tuntemattomia, mutta tuossa on todella hyvä käytännön sovellus.

    Itse olen hyödyntänyt saman palvelun aineistoja etsiessäni retkeilymaastoa, jossa olisi kesällä kirkasta vettä saatavilla. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla kun pintavedet ovat yleisesti humuspitoisia suovesiä. Karttataso Hydrografia / VPD pohjavesi näyttää pohjavesialueet, ja sellaisilla alueilla on monissa kuopissa (esim. vanhat hiekkakuopat) kirkasta pohjavettä. Tämän tiedon perusteella tein viime toukokuussa retken Pattijoelta Vihantiin - koko matka oli pohjavesialuetta pitkin ja puhdasta vettä oli tarjolla yllin kyllin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Paikkatietoikkunassa on paljon mielenkiintoista aineistoa, jota voi hyödyntää moneen eri tarkoitukseen.

      Pohjavesiasiat ei ollut itselle tulleet mieleen tuolta tarkistaa. Tulee vain mieleen eräs marssi kuumana heinäkuun viikonloppuna kolme-neljä vuotta sitten Ilvesreittiä pitkin Hämeenlinnasta Liesjärvelle (80km), kun vesiasioiden huomioiminen unohtui tyystin... Tuli suovesien maku tutuksi. Vaivoilta vältyttiin, mutta eihän se kauhean hyvää ollut.

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!