Maailman hienoimmasta auringonnoususta huolimatta päivän
alku oli murheellinen. Liki kymmenen vuotta palvellut Retki -kaasukeitin
ei pihissyt eikä syttynyt. Purin sen niin osiin kuin niissä oloissa
sain ja yritin putsata kriittiset kohdat, mutta ei auttanut. Aika kurja
olisi ollut syödä kylmä puuro. Onneksi kaikilla oli oma keitin ja sain
yhden lainaan, vaikka eräs irvileuka ensin vitsailikin asian olevan
niin, että kukin kokkailee ihan omilla keittimillänsä eikä millään
lainavehkeillä.
Nyt täytyy
sitten miettiä minkälaisen hankkisi uuden vai saisiko tuosta vielä kalun... Ehdotuksia hyvistä ratkaisuista otan
mielelläni vastaan!
|
Aamupuurot lainavehkeillä. |
Aamupalan jälkeen alkoi operaatio saaren tutkailu. Utöhän
on vaivaiset pari kilometriä pitkä ja osalle alueista ei saa edes
mennä, joten aikaa pelkkään kävelyyn tai siirtymiin ei mene juurikaan.
Mutta kaikenlaisia bunkkereita, kallionkoloja, geokätköjä,
merinäkymiä ja sen sellaista on niin runsaasti, että aika menee siinä
ihmetellessä kuin siivillä. Ensiksi suuntasimme eteläosan niemeen (
karttalinkki).
Sieltä löytyikin suurin osa noista bunkkerivirityksistä ja aika isotkin
huoneet kallion sisältä, jossa mahtuisi iso porukka
oleilemaan. Laveritkin olisi, jos väsymys yllättäisi.
Saako heittää ehdotuksen? Olisi aika hauskaa, jos tuo otettaisiin virallisesti autiotupakäyttöön! Tunnelmaltaan siinä olisi ainutlaatuinen tapaus.
Hurja
seinään maalattu kaveri tuijotti yhdessä huoneessa. Säpsähdin vähän,
kun kännykän taskulampun kanssa tuota pimeää koloa vaan tutkailin ja
yhtäkkiä tuo tyyppi ilmestyi näkyviin. Annan kuvien ja kuvatekstien kertoa
suurimman osan näkemästäni.
|
Luistonesto asennettuna kenkään. Näillä oli hyvä tallata liukkailla kallioilla! |
|
Joku pitänyt nuotiota tuolla. |
|
Tie saaren eteläkärkeen. |
|
Palava pensas. |
|
Tähystysluukku. |
|
Merinäkymä. |
|
Merimetso aamupäivän lennolla. |
|
akpoika. |
|
Kohmeiset kalliot. |
|
Vähän sentään luntakin jossain. |
|
Majakka zoomailtuna etelän suunnalta. |
|
Laverit. |
|
Kamina päässyt aavistuksen ruostumaan. |
|
Töherrys. |
Etelästä matka jatkui kylän halki pohjoiseen (
karttalinkki). Utön
rantabulevardi käsittää puutalojen lisäksi muun muassa kaupan, kuppilan
ja koulun. Kuulemma koulussa on nyt viisi oppilasta ja joku jurmolainen
6-vee käy eskaria Skypen välityksellä. Jotenkin kyllä aivan loistava
meininki! Toivottavasti koulu säilyy Utössä. Itsekin pienessä
kyläkoulussa (ei nyt ihan noin pienessä, mutta oppilasmäärältään alle
kymmenen kertaa isommassa...) ala-asteen käyneenä tuen ehdottomasti
noiden koulujen säilyttämistä, vaikka vallalla oleva meininki onkin
sellainen, että kaikki kyläkoulut kiinni vaan ja porukka hivutetaan
puoliväkisin keskustoihin.
Tällä
pätkällä tuli vähän lintuhavaintojakin tehtyä. Pari viherpeippoa
havaitsimme puussa. Lisäksi merellä näin isokoskelon, telkkiä ja
heinäsorsia. Tukkasotkiakin etäämmällä. Tunnistaminen olisi vaatinut
kunnon kiikarit, mutta käytin nyt tunnistusapuna
Jorma Tenovuon blogia.
Kiikarien puutteessa käytin joihinkin tunnistuksiin kameran zoomia,
jolla otin kuvan suurimmalla suurennoksella ja sitten ruudulta zoomasin
lisää. Siitä pikselimössöstä saattoi jonkun lajin joskus tunnistaakin.
|
Laituri. |
|
Utön kauppa. |
|
Kalojen päitä. |
Sataman luokse pohjoiseen mennessä havaitsimme kukkivan
leskenlehden. Päivä oli siis 18.2. Se on aikaista, mutta ei kenties näin
etelässä täysin tavatonta. Hetkeä myöhemmin merikotka lenteli merelle
päin. Merimetsot istuskelivat satamalaiturin ja Ormskärin saaren välissä
olevalla kalliolla.
|
Leskenlehti. |
|
Merikotka lentelee tuossa vesirajan yläpuolella. |
|
Kantahenkilökunnan rivarit. |
|
Pari viherpeippoa ja joku muu puussa. |
|
Savustuspömpeli. |
Kävelyn
lomassa kävimme kahvilla ja istuskelemassa rivarilla. Rivarin
huoneistot olivat nimetty Tuntemattoman Sotilaan henkilöiden mukaan. Oli
Rokka, Lammio, Kaarna, Honkajoki... Kyseiset rivitalot ovat kyllä
ulkopuolelta harvinaisen rumia tasakattoisia betonimöykkyjä, mutta
merinäkymä sisältä on ensiluokkainen. Tavanomaisessta 70-luvun
tyylistä poiketen nämä hökötykset eivät ole mitään elementeistä
kasattuja, vaan ihan paikallavalettuja ja valumuottien lautojen jäljet
näkyvät selvästi.
|
Rivarit. Valulaudoituksien jäljet hyvin näkyvissä. |
Saaren
etelärannalla luulin tehneeni oikein kunnon lintuhavainnon jään päällä
ja käytin zoomia ahkerasti ja yritin tunnistaa kyseiset linnut.
Vastavaloon kuvatessa lintujen minun puoleinen kylki jäi mustaksi enkä päässyt
kärryille mikä lintuparvi se oli. Siirryin niemennokkaan katsomaan
rantakirnua ja samalla pääsin lähemmäs myös lintuja. Oli oikein
sellainen kunnon lintubongarifiilis, kun siitä näin ja tajusin, että
kyseessä oli parvi sinisorsia.
Ei hyvää päivää...
|
Lintuparvi. Sellaisia harvinaisuuksia lajiltaan kuin heinäsorsa. |
|
Vissiin samaa porukkaa. |
|
akpoika katselemassa aavan meren tuolle puolen. |
|
Rantakirnu. |
|
Joku muukin kasvi puskee jo kivien välistä. |
Lintubongailun
jälkeen lähdin ehkä yhden maissa iltapäivällä keittelemään itse
kuivaamistani ainesosista ruokaa. Sekoitin nuudeleita, jauhelihaa,
paprikaa, porkkanaa ja kyssäkaalia keitokseen ja lämmitin kuumaksi. Vain
kyssäkaali jäi vähän kovaksi, mutta muut ennallistuivat niinkin
nopeasti ja hyvin. Loppuvaiheessa lisäsin vielä koskaria ja idän
mausteita joukkoon. Vaimo oli pyydettyäni tehnyt minulle mukaan seoksen,
jonka hän nimesi Kalifin itämaiseksi mausteseokseksi. Todella hyvää! Teen tuota ruokaa uudestaankin.
|
Kuivat ainekset ja kalifin itämainen mausteseos. |
|
Valmis pöperö. |
Lounastauon aikana juttelimme myös luotsin kanssa, joka oli tullut
tuuraamaan sairastumisen vuoksi toista Utöön, vaikka normaalisti hän vietti
joka toisen viikon Isokarissa luotsina. Mukava tyyppi. Juttelimme melko pitkään ja pohdimme muun muassa, ettei
Utössä taida olla juuri eläimiä, mutta kuulemma Utössä asuu yksi kettu
ja minäpä löysin seuraavana päivän sen pesänkin! Kuva tulossa
seuraavassa osassa.
Lounastauolta menimme
käymään Utön kahvilassa ja sieltä suoraan majakalle opastetulle
kierrokselle. Kierros oli todella hyvä, vaikka paikallisen puhenopeus
olikin sellainen, ettei tällainen itä-hämeestä kotoisin oleva pystynyt
rekisteröimään ihan jokaista sanaa. Utössä on paljon mielenkiintoista
historiaa ja saarella käydessä tuolle kierrokselle kannattaa osallistua, jotta paikasta saa enemmän irti.
Parissa tunnissa kuulee hyvän läpileikkauksen saaren vaiheista ja
iloisempien lisäksi monista murheellisimmistakin tapauksista, kuten nyt
vaikka Estonian uppoaminen -94 tai muut alueen haaksirikot.
|
Panoraama kylän korkeimmalta paikalta. |
|
Porukka kokoontunut kuulostelemaan Utön juttuja. |
|
Majakkakirkko |
Parin
tunnin istuskelun jälkeen vilpoisessa majakassa en nyt ehkä voi sanoa
olleeni kylmissäni, mutta jonkinlaisessa syväjäässä kuitenkin. Ulos
tullessa huomasi, että tuuli on kovenemaan päin. Kävellessä leiriin
hämärtyvässä illassa lämpeni mukavasti eikä tuulesta ollut haittaa, kun
oli tuulenpitävät vaatteet ja huppu. Kiristelin kotaa yötä varten ja
sainkin sen nököttämään aivan mahtavasti siten, että se ei juuri 12 m/s
tasaisessa tuulessa ja 15 m/s puuskissa niiannut. Tarppi seisoi vielä
kotaakin tukevammin maassa, kun siinä on pienempi kangaspinta-ala.
Iltaa
istuimme porukalla kodassa tuulensuojassa ja keittelimme sapuskaa ja
teetä. Vaihteeksi kokeilin bataatti-jauheliha-porkkana -pataa ja
syötävää oli sekin, mutta ehkä bataatti olisi parempi kuivata
kypsennettynä. Tulin käyneeksi heittämässä myös jokusen heiton
virvelillä, mutta ranta oli siinä liian matala ja täysi säkkipimeys
vallitsi, joten luovutin nopeasti.
Yön aikana tuuli edelleen kiihtyi ja kuinkas sitten kävikään? Katsotaanpa se draaman kaari seuraavassa osassa.
|
Kota ja tarppi tukevasti navakassa tuulessa. |
|
Bataattimuhennos. Maukas tämäkin! |
|
Kota ja Venus. |
|
Majakan valokeila. |
Viimeiseen osaan
tästä linkistä.
Ehdotukseni keittimeksi on MSR PocketRocket. Kevyt, yksinkertainen, mahtuu pieneen tilaan. En väitä, että se olisi absoluuttisesti paras kaasukeitin, mutta omaan käyttööni olen sen valinnut ja siinä määrin hyväksi havainnut, että ostin vielä toisenkin. Kokeilen tämän talven retkillä kahden kaasukeittimen systeemiä vaihtoehtona bensakeittimelle.
VastaaPoistaNäyttää siltä, että siinä voisi olla hinta-laatusuhteeltaan aika oivallinen kapiste. Ja kevytkin. Katselin jo, että sinulla oli jotain juttua edelliseltä retkeltä noista keittimistä, mutta en vielä ehtinyt kuin katselemaan kuvat :-) Kertomuksen tarkempi silmäily on tapahtumaisillaan lähipäivien kuluessä.
PoistaJep, lukaisepa sieltä :) Tuollainen taskurakettihan minulla oli Hailuodossakin mukana.
PoistaTotta, niinpä olikin :-) näkyipä noita keittimen olevan sellaisiakin missä voi samalla härvelillä polttaa kaasua ja bensaa yms, mutta menee ehkä hifistelyn puolelle..? Tosin sitten menisi kai kelissä kuin kelissä... Aika arvokkaita ovat ja painavampiakin, joten vaatii lisätutkimuksia.
PoistaPocketRocketia suurin piirtein vastaava Edelrid Kiro löytyy ainakin Shelbyn valikoimista. Kevyt ja helppokäyttöinen sekin. Tuulensuojan sille olen väsännyt Shelbyn lasikuitukankaasta. :)
PoistaKiitos vinkistä! Sekin olisi hyvä vaihtoehto, jos päädyn tuollaiseen suoraan pullon päälle ruuvattavaan... Joka itse asiassa näyttääkin tällä hetkellä todennäköisimmältä, vaikka onhan noita muitakin mukava tutkailla.
PoistaNyt on jännittävää. :D
VastaaPoista;-) äsken valmistui juttu, joten lue iltalukemiseksi.. Jos uskallat :-D
PoistaHyvä ajatus tuo maanalainen autiotupa. Voisi toimia vetovalttina retkeilijöille ja siten myös saaren matkailuyritystoiminnalle.
VastaaPoistaOlisi se aika metka. Ei edes vaatisi suuria sijoituksia tuon muuttaminen autiotupakäyttöön.
Poistaoliko lämmöt kodassa, vai ilman kamiinaa?
VastaaPoistaKotaani ei tällä hetkellä saa kaminaa laitettua, koska en ole vielä tehnyt piipulle läpivientiä.
PoistaAlunperin oli tarkoitus ottaa minun kodan sijaan apen Hawuteltta kaminoineen, mutta jätettiin pois, koska Utössä ei ole tulipuitakaan.