Varusteiden koepakkaus ahkioon ja vähän muutakin...

Tänään köröttelin tihkusateisessa aamuhämärässä Lahteen P-H:n keskussairaalaan neuropsykologiseen tutkimukseen liittyen hirvikolarissa saamaani "lievään aivovammaan" eli kansanomaisesti aivotärähdykseen. Tulokset olivat positiivisia, joskin samalla kävi ilmi, että enemmän tai vähemmän useimpia aivovamman oireita (linkki aivovammaliiton sivuille) on ilmennyt viikkojen kuluessa. Ei kuitenkaan onneksi enää kuluneiden parin viikon aikana. Aiemmin mainitsin pienistä katkoksista lähimuistissa ja sellaisia ei ole enää esiintynyt, vaikka korostuneen tarkasti itsestään kaikkia poikkeavuuksia kolaria edeltävään aikaan yrittää nyt hakea ja verrata.

15. päivä tuli kuukausi kuluneeksi tuosta hirvenkaadosta (Hirvikolari-postaus) ja tänään tutkittujen tulosten perusteella jäljellä olevat vammat ovat henkisellä puolella. Niihin auttaa aika, puhuminen ja tarvittaessa ammattilainen, jonka käyttämiseen neurologi suosittelikin matalaa kynnystä. Muistia, nopeutta, päättelyä, keskittymistä ja muita sellaisia pääosin kognitiivisia asioita tutkimuksella selviteltiin ja kuulemma olen palautunut täräyksestä jo hyvin lähelle normaalia hämäläisen hidasta tasoa, eikä syytä kummempaan jatkohoitoon ole. Yksi kontrollikerta on noin vuoden kuluttua, jolloin verrataan tuloksia nyt saatuihin. Äärimmäisen pysäyttävähän tuo rysäys oli. Päivittäin kolari vielä käy mielessä useampaan kertaan ja usein tippakin linssissä räntäsateen lisäksi siitä syystä kuinka hienoa on saada olla elossa ja perheen kanssa. Vanhempi lapsikin tulee usein halaamaan ja sanoo "onpa mukavaa, ettet sä tai kukaan muukaan meistä kuollut siinä hirvikolarissa". Niinpä. Juha Tapion sanoin: Eläköön! Kaipa ne sirpaleetkin tarvittiin.

Kyyry koepakattuna.

Mitä taas Hossan retkeen tulee, niin varustelistan mukainen setti on pääosin pakattu helposti siirreltävään muotoon. Pakkailen tavarat yleensä putkikasseihin ja/tai reppuihin jokseenkin loogisiin paikkoihin. Yhdessä vaatteet, yhdessä keittovehkeet, yhdessä majoitustarvikkeet jne. Pari suurinta objektia jää useimmiten kuvan mukaisesti ulkopuolelle ja päälimmäiseksi. Tuon kun kääräisee 1,5*3 metriseen tarppiin, niin siinä on paketti samalla riittävän vesitiivis. Tarppihan on kätevä päällyskangas, kun siitä saa myös helposti tauolle tuulisuojan. Tosin Hossa on niin metsäistä ja suojaista seutua, että sille ei välttämättä nyt tule tarvetta, mutta viime keväänä Muotkan avotunturiosissa tuulisemmissa olosuhteissa ja joskus meren jäällä hiihdellessä se on ollut iloksi.

Vaatekassissa on tällä hetkellä kaikki heti lähdössä päällekin laitettavat vaatteet ja siihen kohtaan vapautuu tila eväspussille, eikä tuo ahkio muutenkaan ole vielä tappiin asti täytetty, vaikka ehkä äkkiseltään siltä kuvassa näyttääkin.

Pakkaus ylhäältä käsin.

Vielä sellainen asia tähän loppuun, että tilasin huvikseni jalkojen alle jotkut  aerogeeli-nano-hifistely -pohjalliset, joita aion pitää saappaissani reissussa. Saapas nähdä onko niistä mihinkään. Kovat on lupaukset mainoksissa, että pitäisi varpaat pysyä tallessa kovemmallakin pakkasella.

Aerogeelipohjalliset.

Ainiin, pistetään muuten arvontaa pystyyn joulun ja monen muunkin asian kunniaksi pian, mutta palaillaan siihen sitten lähitulevaisuudessa. Vielä täytyy ainakin huomiseen saakka malttaa pitää salaisuutena mitä ollaan arpomassa ;-) Sen verran voin sanoa, että lupaamani loppuvuoden tauko käsitöistä ja ompelukoneen jäähdyttely ei aivan pitänyt...