Vätsärin vaelluksen retkimuona-asioita ja vinkkejä

Jos et vielä ole lukenut Vätsärin reissun vaelluskertomusta, voit korjata asian klikkaamalla tästä linkistä.

Tässä postauksessa käyn läpi vaelluksella mukana kantamiani eväitä, muita ruokapuoleen liittyviä seikkoja ja laitan muutamista myös reseptit, joiden avulla voi itse kokeilla tehdä samoja ruokia retkillään. Olimme jakaneet eväspuolen siten, että kukin oli miettinyt omat välipalansa ja lisäksi jokainen järjesti lounaan koko kolmihenkiselle porukalle kahtena päivänä. Näin saimme eväät jaettua hyvin tasan.

Olin varannut evästä mukaan siten, että aamu-, väli- ja iltapaloista sain energiaa noin 1800 kcal/vrk. Tuohon tuli siis lisäksi lounas ja kalat mitä reissulla syötiin, joten söin arviolta noin 2500-2800 kcal/vrk. Painoa eväillä oli lähtiessä 6 kiloa. Takaisin tuli 500-600 grammaa (nuudeleita, annospuuroja, lämpimiä kuppeja ja 100-150 g rusinoita). Määrä vaikutti riittävältä suhteutettuna kulutukseen. Hitaalla matkavauhdilla kulutuskaan ei ole kovin paljon normaalitasoa korkeammalla, vaikka rinkka selässä olikin.

Oma lähtöpainoni oli 72,1 kiloa ja kotiin palattuani 72,0 kg eli paino pysyi käytännössä täsmälleen samana eikä edes nestettä hävinnyt elimistöstä. Yleensä olen ollut viikon jälkeen 1-2 kiloa kevyempi kuin lähtiessä ja tämä on tullut muutamassa päivässä takaisin. Nestevajetta siis. Yritinkin nyt panostaa siihen, että juon paljon. Olen muutamilla reissuilla kärsinyt hieman nestevajeen oireista ja päätin jo etukäteen, että nyt en niistä kärsi. Ei ole mukavaa vaeltaa jatkuvassa janon tunteessa hienoisella päänsäryllä höystettynä. Mikäpä olikin koukata muutama kulaus tunturipurojen raikkautta aina puron yli kävellessä. Litran vesipullo oli mukana, mutta siinä pidin vettä ainoastaan muutaman desin varuiksi vaelluksen aikana. Join vaelluksella ainoastaan vettä (suoraan vesistöistä) ja kahvia. Vesi onkin minulle ehdottomasti paras janojuoma.


Aamu-, väli- ja iltapaloja lueteltuna:

- Pähkinä-kuivahedelmäsekoitus (400 g)
- Suklaapatukoita (1/päivä)
- Mysliä (500 g)
- Norjalaisia erikoisnäkkäreitä (jotain siemeniä yms mukana)
- Lettujauhoja
- Rusinoita (400 g)
- Nuudeleita
- Annospuuroja (mustikka-vadelma)
- Lämmin kuppi
- Tikkupulla- ja -leipäainekset
- Kahvi

Tämän retken perusteella minun on turha ottaa mukaan ainakaan noita suolaisia lämpimiä kuppeja, kun en niitä kuitenkaan saa syötyä. Samoin puurojen määrää voisi tiputtaa, koska mieluummin syön jotain muuta. Myslin ottaminen mukaan oli piristävää. Se oli todella hyvää eikä alkanut kyllästyttämään. Korvasinkin sillä aamupuuron useampana aamuna. Myös pähkinäsekoituspussin sisältö on mainio välipala.

Seuraavaksi muutamia vaelluksella syötyjä ruokia reseptien kera.

Harjuskeitto:

- 8-10 pottua

- Purjoa

- Tilliä

- Porkkanoita

- 5 harjusta

Tehtiin reissussa kolmen litran kattilallinen harrikeittoa. Litra mieheen. Perunoita muistaakseni keiteltiin pisimpään ja kalat laitettiin kypsymään vasta loppuvaiheessa, kun ne kypsyvät nopeiten. Suolaakin voi vaelluksella vähän laittaa, niin pysyy nesteet kehossa paremmin. Kotonahan suolaa on turha erikseen lisätä mihinkään ruokaan, kun sitä saa aivan riittävästi ilman lisäämistäkin.

Valmis harjuskeitto.

Muusi ja Chili Con Carne:

- 1 muusijauhopussi

- Chili con carne -maustepussi

- (Hirven) kuivattua jauhelihaa sopivasti

- Pari kourallista härkäpapuja

Laitoin ohjeiden mukaisen määrän vettä kahteen pakkiin samaan aikaan kiehumaan ja toisessa tein muusin ja toisessa kastikkeen. Jauhelihat ja pavut ennallistuivat hyvin tuon noin 10 minuutin keittoajan aikana. Muusi taisi olla itseasiassa ruohosipulilla maustettua, mutta tavallinenkin tuossa kävisi, kun kastike on niin maukas. Jälkkäriksi tein omenahyvettä.

Muusia ja Chili Con Carnea.

Omenahyve:

- 2 dl kaurahiutaleita

- 0,5 dl sokeria

- 1 tl kanelia

- Kuivattuja omenan paloja

- (50 g rasvaa, jos on)

Kuiva-ainekset olin sekoitellut jo kotona minigrip -pussiin ja reissussa koukkasin Taimenjärvestä pari desiä vettä pakin pohjalle, jonne sekoitin pussin sisällön. Pidin kenttäpakkia nuotion reunalla tovin siten, että se ei kiehuisi hirveän kovasti. Hankala saada samanlainen kova kuori pintaan kuin uunissa valmistettuna, mutta maku on hyvä ja täyttävääkin se on, kun on melkeinpä niinkuin puuroa. Ensimmäistä kertaa kokeilin tuota tehdä eräolosuhteissa ja varmasti tulee tehtyä uudestaankin.

Omenahyve tulistumassa.

Tikkuleipä:

- 4 dl Sämpyläjauhoja

- 2 tl Leivinjauhetta

- Halutessa jotain maustetta (esim. fenkolia)
- vähän öljyä, jos on
- n. 1,5 dl vettä

Tikkupulla:

- 4 dl Vehnäjauhoja

- 0,5 dl Sokeria

- 2 tl Leivinjauhetta

- Kardemummoja
- n. 1,5 dl vettä

Tikkupullat ja -leivät tulevat periaatteessa samalla ohjeella, mutta toiseen lisätään sokeri ja kardemumma. Käytin molempiin sämpyläjauhoja. Kuivat ainekset voi sekoitella kotona ja vaivaamisen voi hoitaa pienellä parin desin vesimäärällä metsässä samassa minigripissä. Liikaa vettä ei kannata laittaa, koska jauhoja ei pysty lisäämään. Pussista otetaan sopiva määrä taikinaa käsiin ja pyöräytetään tikun ympärille. Muutama minuutti nuotiolla (mieluummin hiilloksella) ja sopivasti väriä pintaan niin on valmista nautittavaksi. Nämä menevät retkellä mukavasti kaupaksi myös kavereille ja ovat tosi hauskoja paistella. Ohjeesta tulee kolme reilun kokoista leipää/pullaa.

Tikkupullaa.

Tikkuharjus:

Tähän tarvitaan sekä tikku että harjus. Tikku työnnetään suun kautta peratun harjuksen pyrstön tienoille ja paistetaan nuotiolla. Selkäpuoli kannattaa lämmittää huolella, että kala ei jää raa'aksi sisältä. Sitruunapippurilla olen yleensä maustanut, mutta käytin pelkkää suolaa sen jälkeen, kun kettu varasti maustesekoituksen. Hyvää se on ilman mausteitakin.

Harri tikussa.