Puutöitä ja pönttö puukiipinkäiselle, 3/2020

On mukava oleskella pitempään mökillä, kun ehtii touhuamaan kaikenlaista ja seuraamaan elämää saaressa eri tavalla kuin vain viikonloppuna pyörähtäessä.



Iltaisin ja viikonloppuna olen tehnyt lisää polttopuita. Puun kulutus on lähes jokailtaisen saunomisen ja mökin lämmittämisen vuoksi melko korkea. Keli on useita päiviä ollut vielä pakkasella ja mökkiä saa lämmittää ihan kunnolla. Jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä tehdä vähintään sen verran uutta kuivumaan kuin mitä tulee käyttäneeksi.

Savotta löytyy läheltä. Lähellä merenpintaa olevat maa-alueet tuottavat tontilla runsaammin tervaleppää kuin polttamaan ehtii, joten kaadettavat puut koostuvat lähes yksinomaan niistä. Ylempänä alkaa männyt vallata alaa ja joukossa on jokunen koivu ja tietysti katajaa, mutta ne tulee melkein säästeltyä. Katajaa kuluu vain muutama oksa savustuspöntössä.

Valikoiden leppien rykelmistä riittää kaadettavaa. Kaadan ja karsin puut paikallaan, jonka jälkeen pätkin sellaisiksi pätkiksi, jotka jaksan kantaa olkapäällä tai vetää. Paksumpien rankojen vetäminen on hankalaa, kun mökillä ei nyt ole tukkisaksia. Mökin vieressä sahaan puut palopesään sopiviksi ja pilkkominen tapahtuu tietysti kirveellä. Käsityötä on enemmän kuin pilkekoneella, mutta se ei haittaa.

Riittävän rauhallisin liikkein toimien savottahommat etenee joutuin.

Puita pilkkoessa sain ajatuksen, että tulisikohan paksummasta tyvikohdasta hyvä puukiipinkäisen pönttö, kun irrottaisi klapit kuoren sisäpuolelta ja tekisi katon ja pohjan erikseen. Lapset olivat puukiipijän pöntön tekoa ehdottaneet jo aiemmin, joten tehtiin yhdessä. Tosin hoidin tässä nyt moottorisahaukset itse, joten lapsille soveltuvat työvaiheet jäivät vähiin ja täytyy laudasta tehdä myöhemmin lisää pönttöjä.

Alla pari kuvaa, jotka selittänevät miten tällaisen pöntön teko onnistuu. Toivotaan, että puukiipijä löytää ja kelpuuttaa uuden tarjolla olevan asuinpaikan.