sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Pakkaspäivän eväsretki, Tremanskärr

Jos tuntuu otsikko tutun oloiselta niin se johtuu siitä, että keväällä postasin otsikolla "Sadepäivän eväsretki, Tremanskärr" vähän vastaavankaltaiselta reissulta. Tuostakin reilut puoli vuotta on jo vierähtänyt. Toki olen Tremanskärrissä käynyt tässä välilläkin, mutta en ole niistä kirjoitellut tänne juttuja. Useamman kerran olen muun muassa kiertänyt Reitti 2000 pitkin Kurkijärvelle asti ja tullut siitä Vihdintielle ja takaisin kotiin. Iltalenkiksi sopiva, noin 30 km pyöräreitti tulee siitä. 

Sain etukäteen joululahjaksi uuden takin. Vänkäsin kyllä, että teen sen itse, mutta ei tehonnut. Noh, ei tämä missään tapauksessa huono ole.

Tänään oli pakkasta kymmenkunta astetta ja mahtava talvinen keli. Ainoa mikä tästä etelän talvesta nyt puuttuu on lumi. Ennen lasten kauneimpien joululaulujen loilottamista Kivistön kirkossa tulimme lähteneeksi ulos syömään ja samalla kiertämään tällä kertaa koko Tremanskärrin reitin Kurkijärven koukkaus mukaan lukien. Nappasin oikein reppuun parit solumuovit istuma-alustaksi ja kaasukeittimen ynnä muut ruokailuun tarvittavat ainekset. Ruoaksi oli ruisleipää ja hernekeittoa. Aika perinteiset retkieväät.


Kurkijärven kautta kiertäen tulee Tremanskärrin parkkipaikalta Vihdintien varresta patikoitavaa reilut kolme kilometriä. Se riittää kaksivuotiaallekin ihan hyvin. Loppumatkasta sain taas jokusen metrin kantaa pikkuihmistä, mutta jos reitti oli 3,3 km, niin kyllä hän siitä vähintään 3,1 käveli (tai juoksi) itse. Melkoisia taapertajia nämä pienetkin, ja varsinkin jos vähän evästä tarjoaa jossain puolimatkan tienoilla. Pakkanen nipisti sen verran taukoilusta, että ruokatauolta jäi jälkiruokakahvi pois, kun alkoi osalla kuulemma pakkanen jo päästä varpaisiin asti ja piti päästä liikkeelle. Tyypillistä talviajan retkeilyn problematiikkaa siis. Muutama muukin ihminen näkyi reitillä, mutta ei nyt ruuhkaksi asti.

Mutta mennäänpä sitten katselemaan kuvat ja ihmettelemään huurteita...

Vähän valkoistakin.

Laskeppa siitä joutessasi polulta sahatun kaatuneen puun ikä.

Huurteisia hämiksen seittejä.

Sammalkatto ja kääpäparvekkeet.

Pitkokset.

Kurkijärvi.

Kaisla.

Kurkijärveä.

Kokkailua Kurkijärven näköaloissa.


Tremanskärrin suota.

Huurteiset suopursut.


Vähän jotain halon tyyppistä tynkää taivaalla.

2 kommenttia:

  1. Tosi kiva lukea blogiasi. Tällainen satunnainen retkeilijän pääsee hyvin matkoille mukaan :) tuntuu myös hyvältä kun pienet on mukana. Sieltä se luonnon arvostus lähtee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti piristävästä kommentista :-) Lasten kanssa retkeily on mukavaa ja tuntuuvat siitä itsekin pitävän, joten täytyy jatkaa samalla linjalla.

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!