En ollut koskaan käynyt madepilkillä, mutta nyt piti päästä ja lauantaina sattui sopiva sauma mennä illaksi järvelle. Hämärähommaa kun tuo on, päätin jäädä sinne myös yöksi. Seuraa sain vanhemmasta lapsesta.
Lähialueen järvistä minulla ei ollut eikä ole kirjoittaessakaan mitään havaintoa missä täällä edes mateita luuraa, mutta eihän se kai ole olennaista madepilkille lähtiessä..? Ajatus lienee tärkein ja jos huvittaa käydä niin varmaan ennen pitkää tärppääkin. Tiesin, että riittävän jännää on jo mennä pimeälle jäälle touhuilemaan, eikä saaliista ollut enempää stressiä, vaikka toki mieluusti olisin Runebergin päivän perinteeksi aloittanutkin mateen nylkemisen ja sopan keittelyn. Ehkä tällä kertaa paikanvalinnassa painavimpana kriteerinä olikin lopulta parhaalta kartalla näyttänyt yöretken rantakohde helposti saavutettavissa, mutta sopivan etäällä tiestä, jolloin myös pöllöjen huhuilut voisi mahdollisesti kuulla. Lintubongaajatyökaveri oli nimittäin maininnut, että Sipoonkorvessa oli jo jokunen pöllö huhuillut. Kohde oli sitten Saarijärven (
karttalinkki) eteläranta Vaakkoin ulkoilualueen eteläpuolella ja Nuuksion kansallispuiston pohjoisreunalla.
Virittelin jotain madepilkin tapaista vanhasta lusikkauistimesta vaihtamalla siihen uuden kolmihaaran ja lisäämällä toisen koukun myös yläpuolen lenkkiin, johon siima tulee kiinni. Tein myös neljä pitkää karhulankaa ja niiden päähän laitoin kuhunkin yhden kolmihaarakoukun ja painoksi mutterin noin metri koukusta ylös, kun kaveri kehui, että sellaisilla oli joskus kalaa tullut.
 |
| Painotettu kolmihaarakoukku. |
