keskiviikko 13. syyskuuta 2017

tiistai 5. syyskuuta 2017

Hirvijahtiviikon varustelista 2017

Tästä linkistä pääset silmäilemään tämän vuoden hirvestyksen varustelistaa. Lähtö reissuun tulee olemaan tulevana perjantaina aamulla noin klo 4.00.






Suurimpia muutoksia varusteissa ovat, että tällä kertaa otan majoitteeksi cuben tarpin ja parin vuoden tauon jälkeen ajattelin sipaista myös Deerhunterin metsästyspuvun päälle. Puku on jäänyt melko vähälle käytölle sen jälkeen, kun olen ommellut itselleni päällysvaatteet. 

Uusia varusteita ei hirveästi ole, mutta muutama kuitenkin. Väliasuun on tullut merinovillaa ja mukaan on lähdössä ensimmäistä kertaa myös katselukiikarit, jotka helpottavat hirvien kiikaroimista tunturien syrjistä. Aiemmin olen käyttänyt siihen tarkoitukseen aseen tähtäinkiikari. 

Helvetinjärven reissun jälkeen valittelin, että Vikingin vaelluskumpparit pitää korvata toisilla saappailla, koska viikinkeihin tulee ikävä taitos, joka kuluttaa pitkällä matkalla sääret auki. Eilen illalla Porista työmatkalta palaamisen jälkeen poikkesin siis Jumbon Sievi shopista uudet ja kotimaiset polyuretaanisaappaat. Kyseiset buutsit ovat noin 250 grammaa kevyemmät kappaleelta kuin vanhat. 

Muutama sata grammaa on taas varustus kevyempi kuin viime vuonna. Yli kilon saisin vielä pois käyttämällä itse tekemiäni ulkoiluvaatteita. Merkittävin painonvähennys tullee kuitenkin ruokapuolesta, koska tällä kertaa otan itse kuivattuja muonia mukaan. Edellisen vuoden hirven jauhelihaa ja perunasipulisekoitusta jne. Aiemmin hirvireissuilla ei ole juuri tullut eväiden painoa pohdittua, eikä varmaan nytkään sen tarkemmin, mutta väkisin kuivamuonia hyödyntämällä saa lähtiessä nostaa kevyemmän repun selkään. 


Sievin saappaat.

lauantai 26. elokuuta 2017

Helvetinjärven tuntemattomampia kolkkia 18-20.8.2017, 3. osa

Tästä linkistä retkikertomuksen alkuun.


Varmaan lähemmäs parin tunnin evästely- ja kahvittelutauon jälkeen jalkapatikka jatkui muutama sata metriä samoja jälkiä takaisin päin, kunnes poistuimme polulta. Suunta oli jälleen Helvetinjärven syrjäseuduille, jossa saisimme selvitä omillamme. Yksi valitti jo raskaan viikonloppuretken runtelemana muun muassa hypotermiaa, mutta kyllä hänet saatiin kylmän rauhalliseksi vakuuttelemalla, että nyt on pakko vaan totutella elämään sen hypotermian kanssa ja lopussa kyllä tulee hyvänolontunne. 


Käyn ahon laitaa.

tiistai 22. elokuuta 2017

Helvetinjärven tuntemattomampia kolkkia 18-20.8.2017, 1. osa

Palanutta Helvetinjärven metsää.


Moni lukija on varmaan ääneen äimistellyt näyttöpäätteidensä edustalla, että eikö se akpoika saa enää ollenkaan juttuja aikaiseksi, kun postaustaajuus on harventunut totutusta lähes olemattomiin. Hyvä, jos kerran viikossa on joku jutunpätkä ilmestynyt lukijoiden verkkokalvoille. Ei tässä kummemmin jaksa selitellä, mutta onhan tässä ollut asuntoasiaa, yli 50 tuntista työviikkoa, yms, jolloin retkeilyyn liittyvät toimet ovat jääneet vähemmälle ja/tai en ole jaksanut vääntää tikusta asiaa esimerkiksi sieni- ja/tai marjareissuilta. 

Nyt tätä postauksien puutosta korjaan ehkä kahden tai kolmen osan mittaisella jorinalla, jonka tapahtumat sijoittuvat elokuiseen viikonloppuun Helvetinjärven kansallispuistossa tamperelaiskaverien kanssa.

torstai 10. elokuuta 2017

Perunasipulisekoitusta kuivattuna

Kokeilin kuivata perunasipulisekoitusta. Esikypsensin 500 gramman pakastepussillisen parikymmentä minuuttia kuumassa uunissa ja sen jälkeen jatkoin normi kuivauksena 50 asteessa kiertoilmalla kolmisen tuntia. 

Lopputuloksena oli 100 gramman satsi, jonka pussitin kahteen osaan. Reilun viikon päästä varmaan kokeilen laitella näistä jotain retkievästä. Hyvin tuntui onnistuvan tähän asti... 




sunnuntai 6. elokuuta 2017

Ylä-Lapin hirvijahti taulukoituna









Välillä on kiva tehdä exceleitä.

Lueskelin Ylä-Lapin hirvijahdin vanhat tarinani ja laittelin samalla hieman lukuja ylös kootakseni tilastoja nähtäville, josta voi päätellä kuinka suuren tai pienen työn takana hirven näkeminen saati kaataminen onkaan tunturissa. Tarkat päiväkohtaiset reitti- ja tapahtumakuvaukset löytyvät itseltä jokaiselta seitsemältä syksyltä, mutta blogia olen pitänyt vain sen aikaa, että täältä löytyy julkaistuna vain vuosien 2015 ja 2016 jutut. 

torstai 3. elokuuta 2017

Taulua puhkomassa 30.7.2017




Metsästyskausi on taas jo yllättävän lähellä. Viiden viikon päästä on lähtö Muotkan hirvijahtiinkin. Muutama pala on vielä lihaa pakkasessa viime vuoden huippusaaliista, mutta eiköhän ne köntit sieltä häviä parempiin suihin vielä ennen uutta kautta.

Kävin sunnuntaina valmistautumassa kauteen ja ammuin hirvikiväärillä Nuoramoisten ampumaradalla 50 laakia. Melko nopeaan tahtiin tuli ammuttua. Ammuin pääosin ratapanoksilla, mutta varmistin myös metsäpanoksina käyttämieni Sakon Super Hammerheadien kohdistuksen. 75 metristä täräytin kolme kertaa minuutin sarjat. Noin kahdeksan laukausta taisin keskimäärin siinä ajassa saada laukaistua, kun en pitempään jäänyt tähtäilemään. Lisäksi ammuin 50 metristä pari kymmentä kertaa polvelta.

Jokainen laaki onnistui siinä määrin, että saatoin todeta hirvellä olevan tänäkin vuonna ongelman, jos sattuu näytille...

Osumat post-it -lapulla. Minuutin sarja 75 metristä. 

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Tarppi Norjassa

Paulitarppi käväisi Norjassa jossain Saltfjelletin suunnalla noin viikon verran vaelluksella lainassa/vuokralla. Sain muutaman kuvan reissusta ja ajattelin jakaa niitä tässä, kun tarppi pääsi niin komeisiin maisemiin... 

Jos  joku haluaa tarppia testailla niin se usein joutaa vuokralle ja jollain aikataululla niitä vielä ompelenkin taas syksyn mittaan, kun jokunen halukas on ilmaantunut. Aika tuntuu olevan vähän kortilla nykyään, mutta kannattaa ottaa yhteyttä, jos on kiinnostusta majoitetyyppiä kohtaan.



Kireähkö pystytys.

Voin kuvitella kuinka mukava tässä on ollut pötkötellä auringolta suojassa.

Sea To Summitin Nano Double hyttysverkko viriteltynä tarpin kattoon. Kuulemma toimiva ratkaisu.



perjantai 21. heinäkuuta 2017

Yö kehä III:n laidalla 20-21.7.2017

Pyöräretkellä työpaikan ohi kohtalaisen myöhään illalla.

Vietin eilisen illan yksin kotona ja ajaduin yöksi nukkumaan Vehkalan aseman viereiseen metsään kehäradan ja kehäkolmosen välittömään läheisyyteen. Kotona oli omituisen hiljaista, mutta metsässä ei hiljaisuudesta tarvinnut kärsiä. Lentokoneet nousevat tuosta matalalla yli ja kehätiekin on niin vilkas, että sen voi luokitella viivamaiseksi äänilähteeksi koko yön ajan. Lentoliikenteessä oli tauko kenties siinä yhden ja viiden välillä. Hyttysiltä suojauduin vetämällä anorakin kasvojen päälle.. Eipä niitä kyllä paljon tänä vuonna edes olekaan. 

Häiriötekijöistä huolimatta sain nukuttua ihan mukavasti ja viimeisen työpäivän ennen tämän kesän neljättä lomaa jaksaa hyvin! Seuraavat pari viikkoa on taas vaihteeksi lomaa... Hyvä meininki!

Varusteita ei ollut paljon mukana. Tarpiksi otin cubenista teipatun. Laavukankainen onkin itse asiassa tällä hetkellä lainassa/vuokralla jossain Norjan avotunturissa reilun viikon eli se ei nyt ollut edes vaihtoehto. Tarpin lisäksi oli viltti, makuualusta ja juomapullo. Mitäpä sitä muuta tuollaisella pikaretkellä tarvitsisikaan...



Kehä III.

Metsää heti kehäkolmosen ulkopuolella.

Leiripaikka.

Huomenta.

Aurinkoinen aamu.


Yöpaikan sijainti kartalla.

torstai 20. heinäkuuta 2017

Velhoveden reitti pyörällä 7.7.2017

Kolmannen, vaan ei viimeisen, kesälomapätkäni viimeisen arkipäivän käytin pyöräillen Uudenkaupungin Velhoveden ympäri. Velhovesi on makean veden allas, joka rajoittuu saariin ja tehtyihin sulkuihin. Alunperin patoaminen on tehty Ukin lannoitetehdasta varten 60-luvulla, mutta tällä hetkellä suurempi kuluttaja taitaa olla seudun asukkaat, sillä Uudenkaupungin lisäksi tuosta altaasta ottaa juomavetensä muutama muukin lähiseudun kunta. Samasta vesialueesta on kyse, mutta järven pohjoisosaa kutsutaan Velhovedeksi ja eteläosaa Ruotsinvedeksi.

Olenhan minä Velhoveden ympäri mennyt useasti, mutta en koskaan aiemmin polkupyörällä. Varsin tuttuja ovat myös monet tuon reitin ympärillä olevat luontokohteet. Pari kertaa olen käynyt Liesluodossa, kerran päiväseltään ja kerran yöretkellä lapsen kanssa. Lepäisten kärjessä ramppaan lähes jatkuvalla syötöllä, Kammelassa käyn heittämässä silloin tällöin uistinta ja onpa Pyhämaan Pamprinniemikin tuttu paikka. Ainiin, ja keväällä kävin katsomassa Kammelassa olevaa lintutorniakin! Siitä jäi kuvat näköjään julkaisematta, mutta maininta reissusta löytyy täältä. Olisi siellä vielä toki uuttakin metsäistä nähtävää, mutta jätin tällä kertaa poikkeamiset metsän puolelle väliin ja pyöräilin vaan.

Pääreitillä on mittaa noin 50 kilometriä, mutta minulle kilometrejä kertyi polkien hieman päälle 60.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Otajärven lintutornilla 6.7.2017

Sen verran haipakkaa tämä kesäaika, ettei ihan pysy kronologisessa järjestyksessäkään nämä jorinat, kun tulee jotain aina väliin mistä on mukavinta kirjoittaa välittömästi... Edellisen kesäloman toisella viikolla tuli kuitenkin piipahdettua länsirannikon reissulla Otajärvellä ja sieltä laittelen tässä kuvia. Järven rannalla sijaitsee yksi lintutorni (karttalinkki), lintulava (karttalinkki) ja sen lisäksi pieni, mutta viihtyisä luontotupa lintulavan välittömässä läheisyydessä. 

Vähän tietoa paikasta.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Onkikisoissa Saimaan kanavalla, 15.7.2017

Kalakisat alkamaisillaan kanavalla.

Kävin tänään päiväseltään vanhimman lapsen kanssa ajelemassa itärajan tuntumassa Saimaan kanavalla, jossa järjestetään tänä viikonloppuna SM-kilpaonkimittelöt. Hollantilaiskaveri lenteli sitä varten Suomeen viikonlopuksi ja saumat päästä näkemään häntä oli tällä kertaa siellä. 

Saimaan kanava oli minulle tuntematon paikka, joten siinäkin mielessä Nuijamaalle ja edelleen Venäjälle johtavan tien varteen oli mukava körötellä, vaikka matkaa olikin melkein 2 ja puoli sataa kilometriä suuntaansa. Aiemmin tällä viikolla kävin jo Yyterissä ja nyt sitten melkein saman matkan idän suuntaan... Onhan tässä toki menty suomenniemeä ristiin rastiin viime aikoina muutenkin.

Alla kuvia ja kuvatekstejä reissulta.

Surviaissääsken toukat.


Tuttuja pilkkihommista nämä syötit.

82 onkijaa.

Tämä mato-onkiminen tuntuu olevan äärimmilleen vedettynä melkoista välineurheilua.

Mansikkasato oli oivallinen Saimaan kanavan varrella.

Lisää kalojen herkkupalloja.

Kastematojen kauhu.

Kello kymmentä vaille kisan alku... Alkoi hirmuinen syöttien pommitus kanavaan.

Kuului sorsien ääniä metsän suunnasta ja käytiin katsomassa. Löytyi kiva kosteikko, jossa oli runsaasti heinäsorsia. Lähinnä äänistä päätellen.

Oli hepokatti maantiellä poikittain.. ja niin edespäin.

Nostosilta.

Kanavaa.

Lisää mansikoita.

Kanavassa kulkee isotkin laivat.


Hollantilainen alus. Pohdittiin hollantilaiskaverin kanssa, että mitähän se mahtoi kuljettaa. Heitin arvauksena, että "huumeita ja avaruuskakkuja varmaan.. Vai oliko teillä jotain muitakin vientituotteita?"

Laiva sekoitti syötitykset ja kalojen päät siinä määrin, että seuraavia tärppejä sai tovin odotella laivan poistumisen jälkeen.


Kanavan sulkuportti.

Salpalinjaa Lappeenrannasta Taavettiin päin.. Käytiin tutustumassa muutamaan bunkkeriin.

Ampuma-aukko.

Majoitustiloja betonikorsun sisältä.

Järeä ovi.

Lisää ampuma-aukkoja.