Luodoilta haahkoja etsimässä, 12.6.2021

 

Pääkaupunki kaukaa mereltä kuvattuna

En ollut koskaan ennen käynyt metsästämässä uroshaahkaa kesäkuussa, joten lähdin lauantaina merelle ajelulle yleisille vesialueille ulkoluodoille Helsingin ja Espoon edustalle katsomaan onko niitä siellä. Kevään ensimmäisellä veneilyllä haahkoja lähempänä saaristossa näkyi, mutta enemmän tuo nyt oli kuitenkin kiertoajelu kuin varsinainen metsästysretki. Pari pyssyä oli silti völjyssä.

Hyvin valvottu yötön yö, 14-15.7.2020

Pohjoisessa parasta mitä Sievin kevytkumisaappaat jalassa voi tehdä on tietysti harjuksen kalastaminen erämaajoilla. Ei se teiden välissä virtaava Teno ja iso lohi minua niinkään kiinnosta. Toki sekin kelpaisi paremman puutteessa, mutta silti mieluiten lähden pikkujokien varsia koluamaan, kun siellä saa olla ihan rauhassa.

Ulkoluodolla kalassa ja kiikaroimassa, 16-17.5.2020

Leiri ulkoluodolla.

Lauantaina vein muut Putsaareen ja jatkoin vanhimman lapseni kanssa ulommas luodolle yöksi pitämään verkkoja ja kiikaroimaan lintuja.

Iso-Hölö, 8-9.5.2020

Käväisin yhden yön reissun Laitilassa Iso-Hölö nimisen suon laitamilla. Huvittava nimi. Mukava kevätkeli, vaikka lähtiessä yrittikin ripotella vettä. Tie oli ihan ajokelpoinen ja olisin päässyt Caravellella melko lähelle leiripaikkaakin, mutta tallustelin mieluummin vähän pitemmän matkan (Karttalinkki). Leiriydyin kuljettuani kolmisen kilometriä. 

Aamulenkki pyörällä Hiulle ja Kemiran sillalle, 10.4.2020

20 yötä mökillä riitti nyt alkuun. Tultiin välillä kotiin.

Teerihavainto Putsaaresta, 4.4.2020

Kolmas viikko saaressa menossa ja uusia lintuhavaintoja tulee mukavasti.

Putsaaren palokärjet, 3/2020

Pian mökille tultuamme noin puolitoista viikkoa sitten tein uuden lajihavainnon äänen perusteella Putsaaressa, kun verkkojen kanssa käpsehtiessä kuulin palokärjen ääniä. Varmasti mustia rummuttajia on saarella ollut ennenkin, mutta tämä olikin vain minulle uusi lajihavainto kyseisessä paikassa. Nopeasti kävi selväksi, että nimenomaan meidän asuttamamme mökkitontti ja sen lähimetsiköiden lahopuut kiinnostavat lintuja ja lienemme lähellä paikkaa, johon linnut suunnittelevat pysyvämpää reviiriä.

Veneellä Ukin saaristossa ja mökillä, 6-8.3.2020

2017 hiihdettiin Putsaareen maaliskuun puolivälissä ja joku meni autollakin. Tänä vuonna päästiin veneellä ja vietettiin viikonloppu saaressa mökillä. Ajeltiinpa ihan Vekaralla asti.

Kylmiä värejä saaristossa lauantaiaamuna.

Elämäni pöllöviikko ja yö laavussa, 28-29.2.2020

Nyt on kääntynyt jo kevään puolelle. Sen huomaa kahdesta asiasta;

Arkiyö pöllöretkellä Nuuksiossa, 24-25.2.2020

Vaihdoin takaisin vanhoihin hommiin LVI-suunnittelijaksi nykyiseltä nimeltään AFRYlle Vantaalle ja työmatkalla tarjoutui mahdollisuus viettää yö ulkona ja sattuipa vielä niin hyvin, että ajankohtaan osui täydellinen pöllöretki-ilma. Suomessa on niin hyvät jokamiehenoikeudet, että olen jo moneen kertaan todennut hotellit turhiksi ja tylsiksi paikoiksi.

Talviretki Leivonmäen kansallispuistossa, 14-16.2.2020

Aamu Soimalammen laavulla.

Talviretkeily Tampereen kavereiden kanssa on ollut tietysti perinne jo vuosikausia, mutta viime vuosina perinteeksi on alkanut muodostua toteuttaa se hawu-teltassa kaminassa puita hölväten. Olen käynyt Leivonmäellä ennenkin (tässä linkki juttuun), mutta nyt päätettiin valita se talviretkenkin kohteeksi, kun näytti ensinnäkin siltä, että siellä olisi lunta. Eteläisimpiä lumisia seutuja tänä talvena, kohtuullisen matkan päässä rannikolta. Toiseksi se oli kavereille käymätön kohde, vaikka sijaitsee kiikun kaakun jopa päiväretkietäisyydellä Tampereelta. Lapsista kolme vanhinta vein pariksi yöksi mummolan hoitoon Hartolaan.

Metsähanhihavainto, 13.2.2020

Oli Uudenkaupungin Lokalahden Tammistossa pellolle kokoontuneena laulujoutsenet ja joukko metsähanhia. Jotenkin tuntuu, että aika aikaisin. Tiirasta huomasin ja kävin bongaamassa.

Reissupostaus: Lintutornilla yötä

Tällainen näkymä tänä iltana. Äänimaisema on huikea, kun lahdella on satoja hanhia, taivaanvuohi mäkättää ja töyhtöhyypät pitää omaa ääntänsä. Muutaman mainitakseni... Tuskin maltan odottaa, että aamu valkenee ja pääsee kiikaroimaan. Täytyy vähän nukkua kuitenkin välissä. Zzz.

Huomenna sitten täältä erityisen virkeänä töihin.

Punarinnat äänessä

Kovasti olivat punarinnat laulutuulella tänään Ukissa. Äänite tästä linkistä. Nauhoitettu puhelimella.

Viisi uutta lajia tänään lintulistalle. Punasotka, nokikana, punarinta, västäräkki ja räkättirastas.

Kaksi elämänpinnaa yhtenä viikonloppuna

Sattuipa niin, että yhtenä viikonloppuna tuli kaksi uutta lajia, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt.

Mökkiviikonloppu Pirkanmaalla, 15-17.3.2019

Tuli kaminassa. 

Viime viikonloppu kului jälkikasvun, appiukon ja Tampereen porukan kanssa Juupajoen suunnalla mökkihommissa. Pelattiin lautapelejä, seurattiin lintulaudan elämää, putsattiin ja laiteltiin linnunpönttöjä, saunottiin kynttilän valossa, pöllöretkeiltiin, lapset rakenteli lumieläintä ja sen semmoista. Tuollaisella sähköttömällä tuvalla saisi kyllä aikansa kulumaan pitempäänkin. Ei ole liikaa mukavuuksia ja härpäkkeitä häiritsemässä pienempien eikä isompienkaan tekemisenkeksimisluovuutta.

Liesluoto, 9.3.2019

Poikettiin tänään Liesluodolla koko porukalla. Lunta oli sen verran vähän, että kulkeminen jalan oli jo helppoa, muutamaa runsaslumisempaa kohtaa lukuun ottamatta. Lumi ei ainakaan minua kantanut, kun selässä oli 15 kiloa lisäpainoa kantorepussa. Olosuhteet oli siis oikeastaan samat kuin edellisellä päiväretkellä paikalle pari vuotta sitten, josta myös tarina blogista löytyy.

Ikäväkseni huomasin metsässä, että kamerasta unohtui muistikortti kotiin. Nappasin sitten puhelimella muutaman kuvan.

Pöllöretki kuutamossa Kingon kivikovilla hangilla, 17.2.2019

Sunnuntai-illan ratoksi lähdin kuuden maissa käymään hiihtelemässä Kingon peltoaukeilla pysähdellen samalla pöllöjen kuulemisen toivossa (karttalinkki). Liikkeellä ollessa ei mitään olisi kuullutkaan johtuen kovan lumen pinnan aiheuttamasta rapinasta. Pinta oli jäätynyt kivikovaksi lämpötilan pudottua nopeasti päivän suojakelistä viiden pakkasasteen tienoille. 

Mikäpä oli siinä lykkiessä eteenpäin. Juuri minkäänlaista liikettä vastustavaa voimaa ei ollut suksen ja lumen rajapinnassa havaittavissa ja tasatyönnöllä pistelin suurimman osan reilun neljän kilometrin kierroksestani. Pellon pintaa olisi hätäisempi voinut liitää vaikka luistelusuksilla, mutta minulla oli Peltosen mehtäsukset. Otsalamppua ei missään vaiheessa tarvinnut laittaa päälle, kun lähes täydeksi kasvanut "oikea uusi enenevä" kuu loisti taivaalla. 

Pari tuntia käytin hiihtokierrokseeni. 

Päiväretki Pamprinniemessä, 16.2.2019

Aurinkoisena helmikuun päivänä käytiin poikkeamassa Pamprinniemessä. Kolme vuotta sitten olen käynyt siellä aiemminkin. Tällä kertaa menimme koko perheen voimin.

Pitkäjärven ympäriajo 11.5.2018

Toukokuun alkuun perjantainen vapaapäivä ja reilut 20 astetta plussaa. Pyörälenkin aika.