sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Nuuksion Jänisniemi, 16.10.2016

Käytiin tänään koko porukalla Nuuksiossa Velskolan Pitkäjärven länsirannikolla Jänisniemen laavulla (karttalinkki) kahvilla ja paistelemassa makkaraa. 

Löytyi metsiköstä järkyttävän iso pahka.



Laavulle ei kulje varsinaista polkureittiä ja "etäisen" sijaintinsa vuoksi se lukeutunee hiljaisimpiin kolkkiin noilla seuduilla. Reilu kilometri lähimmältä yleiseltä tieltä viitoittamattomien polkujen päässä latistaa useimpien innon lähteä paikalle, mutta saa minussa aikaan päinvastaisen reaktion. 

Jätimme auton Hauklammen viereiselle parkkipaikalle (karttalinkki) viimeiseen auton mentävään rakoon puoli kymmenen aikaan aamupäivällä. Samalta paikalta lähdin vanhemman lapsen kanssa Valkialammen suuntaan parisen viikkoa sitten yöretkelle. Siitä voi lueskella tästä klikkaamalla. Nyt suunta oli päinvastainen ja polku hävisi pian lähtemisen jälkeen maastoon. Matka laavulle ei sisältänyt mitään ihmeellistä, mutta mukavia pienipiirteisiä kallionyppylöitä ja jyrkänteitä sekä osin kohtalaisen vanhaa metsääkin oli. Perussetti. Muutamat suppilot poimittiin matkalta mitä satuttiin huomaamaan. Isoiksi olivat jo kasvaneet mokomat.

Alkumatkalla oli vielä jotain poluntapaisia.


Alkaa saniaiset pikkuhiljaa lakastua talven edellä.

Jyrkänteessä kasvava mänty.

Äkkijyrkkä.

2-vuotiaskin ymmärtää, että tästä saa hienon kuvan. Hänen pyynnöstään tämän nappasin.


Reilun tunnin talsimisen jälkeen alkoi jo Velskolan Pitkäjärven vesi kimmeltämään metsän raoista ja tulimme jotakuinkin Kettuniemen kohdalle. Pieni suunnanmuutos ja hetkessä tulimme Kettuniemen ja Jänisniemen väliseen lahteen, josta oli avoin näkymä vastarannalle, missä muutama viikko takaperin olimme suppilovahverometsällä. Lähellä, mutta niin kaukana. Linnun tietä 250 metriä, mutta kävellen maita myöten yli 3 kilometriä. Tiedustelin lapsilta, että mahtaako täällä Kettuniemi ajaa Jänisniemeä takaa aina öisin. Todennäköisesti niin on asiat.

Noiden kallioiden liepeiltä löytyy sekä suppiksia että kantiksia.


Jänisniemen laavu sijaitsi niemessä korkealla kalliolla, mutta tiheä metsä rajasi vesinäkymät olemattomiin. Puuvaja ja jopa kaivo löytyi vähän matkan päästä, mutta puita ei vajassa ollut enkä sitä vettäkään silmämääräisen arvion perusteella lähtisi ensimmäisenä juomaan. Vaja oli ollut lukossa, mutta mitä ilmeisimmin joku oli unohtanut avaimen, kun oli pitänyt alkaa hajottamaan paikkoja, että saa nuotion aikaiseksi. Seuraava varmaan alkaa repimään itse vajan seinistä tulipuut. En sitten tiedä miksi se oli ylipäätään ollut lukossa? Ehkä joku tietää..?

Kävin itse hakemassa sen verran etäämmältä kaatuneen kuusen rungosta kuivia oksia, että saimme pienen hiilloksen paistamista ja veden keittämistä varten. Nuotion pohja hohkasi vielä melko kuumana eli joku muukin siellä oli ollut samana päivänä. Söimme ja joimme laavulla ja teimme sitten lyhyen paluuperän. Kuljeskelimme tällä kertaa takaisin suurilta osin puomilla suljettua mökkitietä. Kokonaismatkaksi muodostui lopulta noin viisi kilometriä. Alla myös Oruxmapsin tallentama data.


Jänöniemen laavu.

Hetken tässä oli ihan nuotiokin, mutta äkkiä nuo tikut hiipuivat hiillokseksi.

Puuvaja.

Joku unohti avaimen kotiin.

Kaivo.

akpoika.

Velskolaista pitkää järveä pohjoiseen.

Ranta.

Kaislikoita.

Oruxmapsiin tallentunut reitti.

10 kommenttia:

  1. Käsittääkseni tuo laavu tehtiin alunperin vuokralaavuksi Espoon kaupungin toimesta jota se ei koskaan vuokrannut eteenpäin. Siksi se puuttui pitkän aikaa retkikartoista. Puuhuoltoa siellä ei ole koskan ollut, ainakaan julkisessa käytössä. Ehkä joku on suutuspäissään kokeillut mitä vajasta löytyy?

    Samaisesta niemestä löytyy myös jonkinsorttinen muurattu tulipesä/uuni yms. Se on tainnut olla siellä huomattavasti kauemmin kuin laavu. Käyttötarkoitusta en tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa, Timo! Ja kiitokset tiedosta. Varmaan todella niin on asia, että joku on himoinnut kuivaa poltettavaa ja voimien tunnossa repäissyt lukon irti.

      Mainitsemaasi tulipesää en niemessä huomannut.

      Poista
    2. http://3.bp.blogspot.com/_S9xu50lR3Rc/TJ8G9s78zCI/AAAAAAAAAbk/N6x_sz77PkA/s1600/092.JPG Tuollainen "tulipesä". Sijaitsee laavusta pohjoiseen ehkä 15-20 metriä. Samaisessa rinteessä jonka päällä itse laavu sijaitsee.

      Poista
    3. No jopas. Kävin laavun takanakin katsomassa, mutta en näemmä riittävän pitkällä huomatakseni tuota. Liekö ollut ihan rakennus tuossa ympärillä..? Luulisi tosin sitten jotain nurkkakiviäkin näkyvän maastossa.

      Poista
  2. Timo on oikeassa laavun historian suhteen. Vaikka laavu on hankalasti saavutettavissa, niin kerran sain siivota sieltä repullisen tyhjiä tölkkejä.

    VastaaPoista
  3. Niinpä tietysti. Hyvin osuu tämän päivän retkellä näkyneen kyltin teksti tuohon roskaamisasiaan... http://akpojanblogi.blogspot.fi/2016/10/vaara-mustan-kierros-vaakkoi-23102016.html

    VastaaPoista
  4. Tuo laavu on ollut yksi meidän porukan (minä+muksut +satunnaisia kavereita) laavuista juuri siksi, että siellä saa aika isolla varmuudella olla rauhassa. On sen verran syrjässä, ettei pussikaljaporukat jaksa raahautua sinne eikä ympäristön aarniometsäkään houkuttele kauheasti. Joskus on sienestäjä tai pari käynyt paistelemassa makkarat.

    Laavun edusta tarvitsisi jonkin verran työstöä, nyt nuotiopaikan alunen on puhdasta multamaata ja savun haju on luotaantyöntävä ja kylmänä puistattava. Pitäisi varmaan joskus talvella - se olisi silloin helpointa ahkiolla - raahata pari säkkiä betonia mukana ja tehdä jonkin sortin oikea tulipesä. Paikan viihtyvyys nousisi parilla pykällä.

    VastaaPoista
  5. Ach, huomasitteko muuten siinä jyrkänteen (n. 10 m järvelle päin) reunalla kaksi kallioon pultattua 20x20cm kokoista teräslappua, joista nousee (kun nyt muistaisi korkeuden oikein) 5 - 10 cm korkeat putkenpätkät. En muista lappujen etäisyyttä toisistaan. Liekö toimineet ankkurina jollekin rakennelmalle - mille?

    VastaaPoista
  6. No, köyhä, näitä kommenteja nyt tippuu vielä. Akin reittiin sen verran, että tuota sähköinjaa pitkin näkymät ovat aika huikeat ja siinä matkalla riittää jyrkänteitäkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Mikael kommenteista :-) Saahan niitä toki useampiakin laitella.

      Jep, rauhalliselta vaikutti, kun ei meidän reitille osunut ketään, mutta nuotiopaikkan pohja oli kyllä vielä lämmin edellisen käynnistä. Minusta tuo tulipesä toimi ihan mukavasti.. Vanha vannehan siinä taisi olla.

      Nuo metalliset laput jäi minulta huomaamatta. Sähkölinjaa pitkin ei menty, mutta jyrkähköjä korkeusvaihteluita esiintyi muuallakin :-)

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!