tiistai 6. lokakuuta 2020

Sako Vixen L469 .222 Magnum

Metsästysharrastuksen alkuajoista omistamani ja uutena hankkimani Tikka T3 Hunter .308 ja Mossbergin pumppari 12/89 saivat hiljattain kolme uutta vanhemman sukupolven aseveljeä, kun naapurin mies elokuun alussa mainitsi haluavansa aseistaan eroon. Tutkittiin pyssyjä parina iltana ja kävin niitä radallakin kokeilemassa, kun olivat olleet kolmisenkymmentä vuotta ampumattomina. Hyvin tuntui pelittävän ja laitoin lupahakemukset vireille. 
 
Pari kuukautta kesti hoitaa lupa-asiat. Sinänsä hakemisessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta aikojen saaminen hakemuksien tekoon ja sen jälkeen haastatteluun otti aikansa. Hakemuksen tekemiseen piti odotella kaksi viikkoa ja haastatteluun oli seuraava vapaa aika yli kuukausi tästä. Sen jälkeen, kun lupapaperit tulivat postin toimesta kotiin, hoitui papereiden täyttäminen ja aseiden näyttö poliisilaitoksella yhden vuorokauden sisällä. Onneksi nyt suoritettu haastattelu on pätevä 10 vuoden ajan, joten ainakin se vaihe jää mahdollisten seuraavien aseiden hankinnan kohdalla pois aikaa viemästä.

Erityisen paljon kiinnostuin Sakon Vixen L469 -kivääristä. Kyseinen ase on kaliiperia .222 Magnum, joka on eräs niistä lintukaliipereista, joita olen aina haaveillut. Aseen valmistusvuosi lienee -60 -luvun puolivälin paikkeilla.

Kaliiperi on melkein sama kuin .222 tai .223 sillä kaikissa on luodin halkaisija 5,7 millimetriä. Ero on lähinnä hylsyn pituudessa, joka triplakakkosessa on 43, .223:ssa 45 ja .222 Magnumissa 47 millimetriä. 

Kiikarikin sakolaisessa on kiinni. 2 3/4 kertaisesti suurentava ja 18 millin etulinssillä varustettu MSW Wetzlar -merkin putki. Ristikko on German #1.

Kaksi muuta asetta ovat Valmetin 212 -mallin päällekkäispiippuisia haulikoita, jotka kenties ansaitsevat oman juttunsa myöhemmin tai ainakin tulevat mainituiksi metsästysretkien ja/tai muiden haulikkoharrasteiden juttujen ohessa. 

Tässä vielä alla muutama valokuva otsikossa mainitusta kivääristä, joka lähtee myös kohtapuoliin Itä-Suomeen mukaani muutamaksi päiväksi, kun käväisen kanalintuja katselemassa rajan tuntumassa. Siitä lisää reilun viikon kuluttua.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!