Uudessakaupungissa asuessaan tarvitsee lännen suuntaan päästäkseen vesikulkuneuvon. Järjestin asian hankkimalla -90 -luvulla Ukissa valmistetun Poosun, noin viisimetrisen pulpettiveneen. Ensimmäinen viikko piti jyristellä iältään melkein viisissä kymmenissä olevalla laina-Yamahalla, mutta perjantaina sain myös paatin mukana tulleen parikymmentä vuotta nuoremman Mercuryn etäohjauksineen ajokuntoon.
Mercury antoi kyllä kipinää, mutta ei startannut edes autosta virtaa antamalla ja sillä keinolla starttimoottoria pyörittämällä. Tulpat eivät kostuneet, joten vian saattoi todeta löytyvän polttoaineen syötöstä, joten lähdin suodattimelta eteenpäin tutkimaan tukoksen sijaintia. Purin kaasarin osiin ja jynssäsin mustat pois ja ronkin reiät auki jekkulangalla. Kasasin moottorin uudestaan ja kokeilin, niin eikös tuo startannut ja käy nyt kuin unelma.
Klassinen 2-tahtivehkeen huoltotoimenpide.
Klassinen 2-tahtivehkeen huoltotoimenpide.
Lauantaina löin tuon 20 heppaisen moottorin veneen perään kiinni ja kytkin etäohjauskaapelit paikoilleen. Moottori käynnistyi narusta vielä tositoimissakin ja reilut kolme tuntia ajoa kertyi viikonlopun aikana. Tuli jo poikettua sulkuportin kautta makeanvedenaltaallakin.
Mahtavaa!
Liukuun veneellä pääsee jo puolella kaasulla ja huippunopeus näytti olevan 38 km/h eli reilut 21 solmua kohtalaiseen vastatuuleen aaltoja vasten loiskutellessa. Vie siis kevyttä purkkia ihan mukavasti, vaikka hevosvoimia ei olekaan tuon enempää.
Kyllä kelpaa, eikä paljon mereltä malttaisi pois olla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!
Feel free to leave a comment or two in the comment box!