Muotkan vaellus 3-8.6.2017, 1. Päivä: Matka erämaahan

Kävin isän ja veljen kanssa vaeltamassa alkukesän Muotkatuntureilla viiden yön ja päivän verran 3-8.6.2017. Tästäpä alkaa tuon mielenkiintoisen ja olosuhteiltaan osin haastavankin reissun kertomus, olkaa hyvät. Kertomus jakaantuu jotakuinkin päiväkohtaisiin osiin.

akpoika ihmettelemässä puolen yön aikaan Urretoaivin juurella korkealla kiertävää aurinkoa. Miten tässä yöttömässä päivässä pitäisi malttaa nukkua?

Linturetkellä lasten kanssa Hiunjärven erämaassa 27-28.5.2017

akpoika tsiigaroi.

 

Reilun parin kuukauden vauvanodotustauko yön yli -retkeilystä koki päätöksensä, kun Ukin reissulle otin kolmen henkilön yöpymistarvikkeet reppuun ja aurinkoisena lauantai-iltana siirryin kahden isomman lapseni (2 ja 6 v) kanssa niin kutsumaani Hiunjärven erämaahan Uudenkaupungin pohjoispuolella (karttalinkki). Aiemminkin olen paikasta kirjoitellut, kun olemme päiväseltään poikenneet alueella marjassa ja/tai lintutornilla. Koskaan en siellä ollut kuitenkaan yöpynyt, joten nyt tarkoitus oli tarkkailla tornin tuntumassa lintuja ilta sekä aamu ja yöpyä kodassa. Otin tavoitteeksi, että kuulisin uusina lajeina vuodelle viimein käen ja lehtokurpan... 

Kuis kävikään?

Kesäkuisen Muotkan vaelluksen varustelista

Ensi viikon lopulla on lähtö Muotkan suuntaan viikoksi 23 vaeltamaan kolmen hengen porukassa. Alustava reittisuunnitelma kulkee melkolailla koko alueen halki ja kulkusuunta tullee olemaan ehkä pohjoisesta etelään päin. Taas mennään reilusti suurimmalta osin ennalta tuntemattomissa kolkissa, vaikka Muotkalla on jo tullut yli kymmenen kertaa käytyä ja siksi väistämättä joutuu viistämään ja leikkaamaan jo tutuksi tulleita kohteita. Onneksi alue on laaja ja kiinnostavia paikkoja riittää.

Ehkä nyt valloitetaan jopa erämaa-alueen korkein tunturi?

Martsarin kanahaukat 4

Aamulla taas poikkesin pyörällä kanahaukan pesällä katselemassa ja kiikaroimassa tunnin verran kuudesta vähän yli seitsemään. Edellisellä postaamallani vierailulla (kävin kyllä tässä välissäkin noin kerran viikossa) haukasta näkyi vaan pyrstö, mutta tällä kertaa oli pääkin näkyvissä, kun lintu sieltä tiiraili ympärilleen ja välillä puuhasteli pää alhaalla pesän reunan takana jotain. Pieniä untuvia oli näkyvissä pesän reunalla. Näkö- tai sen paremmin äänihavaintojakaan en kuitenkaan päässyt poikasista tekemään, vielä.

Quilt-projekti 4: Ensimmäisen pikkupeiton viimeistelyjä

Vanhimman lapsen viltti alkaa olemaan melko valmis. Pakkauspussi täytyy vielä ommella ja lisätä tarranauha kaulan kohdalle, mutta käyttökunnossa tämä jo on. Käytin viime viikolla noin tunnin untuvien sullomiseen ja tänään ompelin vielä päätyihin puuttuvat nyörikujat kiristyksille. 

Painoa tuotokselle tuli 420 grammaa ja pituutta tällä siis on vain 140 senttiä, kun lapsen käyttöön / itselle esimerkiksi jalkopäädyn lisälämmikeviltiksi tämä tulee. FP700 untuvia on 250 grammaa ja muhkeahan tästä tuli kuin mikä! Ei tule kylmä lapsukaiselle tämän kanssa. 

Alla kuvia viimeisistä työvaiheista...

Espoon Laajalahdella ja Helsingin Lammassaaressa 11. ja 12.5.2017

Taas tuli pari linturetkeä tehtyä ja 100:n lajin lista lähestyi täyttymistään melkoisella vauhdilla, kun noita merenrantapusikoita kierteli. Eilen päiväkävelyretki suuntautui Espoon Laajalahdelle (karttalinkki) ja tarkemmin Villa Elfvikin ja luontotalon sekä Ruukinrannan tienoille rantalehtoihin ja lintutornille. Tänään taas kävimme Helsingin Viikissä Vanhankaupunginlahdella ja Lammassaaressa, jossa myös on yksi tuon seudun useista lintutorneista (karttalinkki). 

Jotenkin hassulta tuntuu lähteä luontoon tästä kehäkolmosen tienoilta Helsinkiin päin, mutta kyllä vaan sieltäkin suunnasta hienoja ja ihmiselle soveltuvia paikkoja löytyy, kun vain muistaa välttää keskustan!

Linturetkiä Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, 7-9.5.2017

Vantaa, Seutula, Isoniittu

Isyyslomaa vietellessä on joutanut mukavasti ulkoilemaan perheen kanssa. Sunnuntaina nuorimmainenkin pääsi ensimmäiselle bongausretkelleen kantoliinassa, kun menimme käymään Vantaan Seutulassa Isoniitulla (karttalinkki) kävelemässä päiväkävelyllä. Havaintoina sadan linnun listalle tuli tuolta reissulta uuttukyyhky, suokukko, taivaanvuohi, niittykirvinen ja kuovi. Kaukoputkella olisi varmasti saanut enemmänkin lajeja tunnistettua, mutta 8x katselukiikareilla jäi noihin varmat lajit.

Pyöräretki papukaijan pesälle 6.5.2017

Pitkää paussia olen pitänyt tässä postailuista johtuen vauvan odottelun viimeisistä viikoista ja nyt tällä hetkellä käynnissä olevasta isyyslomasta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ulkona olisi tullut vietettyä aikaa, mutta aika ja kiinnostus kirjoittamista kohtaan on ollut perustellusti vähissä. Eiköhän tämä tästä taas lähde entiseen tapaan, kun saa elämän nykyisen suuruisen lapsikatraan isänä taas uomiinsa. :-) Isyysloma on elämän parasta aikaa!

Espoonlahdella 17.4.2017

Käytiin aamupäivällä kiertämässä lyhyt polkukierros Espoonlahden lintutornin tuntumassa (karttalinkki). Viimeksi tuli käytyä tuolla pari-kolme viikkoa sitten ja kyllähän siellä nyt paljon enemmän oli jo lintuja äänessä. Uusina havaintoina listalleni kirjautuivat pyrstötiainen (ensimmäinen tunnistukseni tietääkseni koskaan tuosta lajista), silkkiuikku, keltasirkku ja kaulushaikarakin puhalteli pari kertaa pulloonsa kaislikon kätköissä. Muita jo listalla olevia lajeja oli mm lukematon määrä peippoja, isokoskelo, sinisorsa, talitiaine, puukiipijä ja pajusirkku. Tunnistamatta jäi joku pikkulintu joka hyppi kaislojen varsilla, mutta hävisi turhan etäälle nopeasti.

Martsarin kanahaukat 3 ja liejukana

Taas mutkan kautta polkupyörällä työpaikalle. Kanahaukat olivat kotona ja tulipa neljä muutakin lajia 100-lintulajia haasteen listalle: västäräkki, pajusirkku, kalatiira ja liejukana. Liejukana näistä sellainen mitä en ole koskaan aiemmin nähnyt. Kumma epeli, kun ensin näin sen ruovikon reunassa ja kun menin lähemmäs katsomaan, niin eikös se hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Hyvä maastoutuja, vaikka sillä ei kovin hyvä suojavärityskään ole. 

Muutama katselukiikarin läpi pokkarilla kuvattu kuva alla. Muut kanahaukkakuvat ovat reilusti kookkaammasta naaraspuoleisesta yksilöstä paitsi tuo mikä on selin kuvaajaa kohden.

Martsarin mehtäkauriit 8.4.2017

Kuulin työkaverilta, että Martinlaakson Raappavuorella oli ollut nokkavarpunen. Lähdin lauantaina aamulla pyöräretkelle vanhemman lapseni kanssa sinne, jospa siitä saisi uuden lajin bongattua listoille. Jätettiin pyörät metsän laitaan (karttalinkki) ja lähdettiin kieppumaan poluille.

Vantaan teertä etsimässä 6.4.2017

Vantaalla ei ole teeriä.

Pitkäjärven lintutornilla 4. ja 7.4.2017

Kehä kolmosen varresta Variston suuntaan. Pari laulujoutsenta taivaalla.

On taas pitkästä aikaa tullut kaivettua pyörä varastosta esille. Työmatka on niin lyhyt, että sitä ei mielellään pyöräile kuin mutkan kautta. Tuon kilometrin kävelee mieluummin. Ei sitten tullut talveksi edes talvirenkaita laitettua vaan liikuin muin keinoin. Nyt on kaikki reitit jo sulia ja muutama lenkki on tullut käytyä polkemassa. Pari päivää sitten pyöräilin 15 km kierroksen ja kävin tutustumassa Pitkäjärven päässä olevaan lintutorniin (karttalinkki) ja pikaisesti myös pariin luonnonsuojelualueeseen heti kehäkolmosen pohjoispuolella. Muun muassa tähän (karttalinkki).

Quilt-projekti 4: Ompelut untuvien täyttöön asti

Pari-kolme viikkoa sitten ompelin Quilt-projekti 4:n viltinpätkän sellaiseen vaiheeseen, että seuraavana on vuorossa untuvien pöllytys. Sen jälkeen homma on ollut ns. holdissa, mutta tästä on hyvä jatkaa. Alla muutama kuva työvaiheista tähän mennessä.

Martsarin kanahaukat 2

Kanahaukan pesä naamioituna tuoreilla kuusen havuilla.

Kävin taas aamulla katsomassa mitä kanahaukoille kuuluu. Heti paikalle saapuessa kuului kanahaukan ääni ja kävimme vilkaisemassa pesää näköetäisyydellä. Pesä on nyt naamioitu tuoreilla kuusen oksilla ja sen havaitseminen on muuttunut kuusen syrjästä jo huomattavasti haastavammaksi. Pesältä pois jatkaessa näin vielä itse linnun koivun oksalla istumassa äänen suunnassa. Aika varmalta vaikuttaa, että siellä pesintäkin kohta alkaa... Täytyy vaivihkaa käydä välillä vakoilemassa. Muutaman kymmenen metrin sisällä pesästä kulkee useita pyöräteitä ja polkuja eli kohtalaisen erikoisen pesäpaikan ovat itselleen valinneet.