Käytiin aamupäivällä kiertämässä lyhyt polkukierros Espoonlahden lintutornin tuntumassa (
karttalinkki). Viimeksi tuli käytyä tuolla pari-kolme viikkoa sitten ja kyllähän siellä nyt paljon enemmän oli jo lintuja äänessä. Uusina havaintoina
listalleni kirjautuivat pyrstötiainen (ensimmäinen tunnistukseni tietääkseni koskaan tuosta lajista), silkkiuikku, keltasirkku ja kaulushaikarakin puhalteli pari kertaa pulloonsa kaislikon kätköissä. Muita jo listalla olevia lajeja oli mm lukematon määrä peippoja, isokoskelo, sinisorsa, talitiaine, puukiipijä ja pajusirkku. Tunnistamatta jäi joku pikkulintu joka hyppi kaislojen varsilla, mutta hävisi turhan etäälle nopeasti.
Vilpoinen Pääsiäinenhän tämä vähän on ollut ja vuorokauden keskilämpötila on jo neljättä päivää pakkasen puolella, mutta harvassa lehtipuumetsikössä aurinko pilkahteli pilvien välistä ja lämmitti sopivasti. Lintutorni oli hyvin rakennettu myös pienimpiä ajatellen, kun siinä oli kurkistusaukko myös matalammalla.
 |
| Parkkipaikalla on opastetaulu. |
 |
| Aitaukseen tulee ilmeisesti kesällä jotain elukoita. Pitää mennä katsomaan. |
 |
| Pyrstötiainen. |
 |
| Korkeita puita. |
 |
| Aluskasvillisuutta alkaa jo puskemaan maasta. |
 |
| Iso kivi. |
 |
| Lintutorni. |
 |
| Panoraama tornista. |
 |
| Lapsen korkuinen kyttäysaukko. |
 |
| Kaislikkoa. |
 |
| Tästä tulee valkovuokko. |
 |
| Valkovuokkojen lehtien vieressä kukki joukkio sinivuokkoja. |
 |
| Puukiipinkäinen. |
 |
| Vihervarpuset polulla. |
 |
| Lapsen mentävä onkalo puun alaosassa. |
 |
| Polku seurailee osin joen uomaa. |
 |
| Pajusirkku kurkisteli pellolta joen toiselta puolelta ja minä nappasin kiikarin läpi kuvan. |
 |
| Vastarannalla oli myös keltasirkku. |
Eipä se varsinaisesti tähän juttuun liity, mutta mainittakoon myös, että Sipoonkorvesta löytyi jo kevään ensimmäinen kyykärmes toissapäivänä...
 |
| Kyykärmes. |
Ihanan aurinkoinen tunnelma näissä kuvissa! :) On kyllä ollut kylmät säät täällä Turun suunnallakin, mutta pitkä vapaa viikonloppu on silti tullut hyödynnettyä tehokkaasti retkeilyyn. Perjantaiaamuna oli viitisen astetta pakkasta, mutta silti kytättiin teeriä heti auringonnnousun aikaan Kurjenrahkassa. :D
VastaaPoistaKiitos :-) Jep, täälläkin joka päivä pitkän viikonlopun aikana tehty jonkinlainen päiväretki.
PoistaSe on oikein, että teeren soitimella on käyty! Riittävästi vaatetta päällä niin tarkenee. Kurjenrahkalla vaatinee kohtalaisesti paikallistietämystä, että löytää soidinpaikan, kun valinnanvaraa on niin paljon ja isot suot :-) Toki varmasti vähintään kuulemaan pääsee ja sitten voi vaihtaa äänen perusteella mahdollisesti lähemmäs.. Olin siellä reissussa kevättalvella joskus kymmenisen vuotta sitten ennen kuin Savojärven kierrosta virallisesti olikaan ja muistan, että sieltä Savojärven koillispuolelta kuului järveä kiertäessä lähimmän suon takaa teeren pulputus. Ei tullut silloin käytyä lähempänä katsomassa kuitenkaan :-)
Itsellä jäi soidinreissut vähiin, kun ei ole saumaa nyt lähteä yöksi metsään ennen kuin uusi retkikaveri tässä syntyy muutaman viikon sisällä. Kävinhän minä tuossa pyörällä ennen työpäivän aloittamista joku aamu katselemassa, mutta tästä läheltä niitä ei tunnu löytyvän. Yhden yrityksen haluaisin vielä tehdä vähän eri paikkaan, kun sain vinkin missä niitä on joskus ollut. Onneksi Nuuksiossa pöllöretkellä sentään kuului ja näkyikin teeriä jokunen viikko takaperin, joten ihan nollille ei jää tämäkään kevät siltä osin... :-)
Teerisoitimen näkeminen lukeutuu kevään must-juttuihin! Viime keväänä en ehtinyt teeriretkelle, ja se kyllä vähän jurppi. Onneksi tänä keväänä olen ehtinyt kuulla sitä jo kerran ja nyt myös nähdä. :)
PoistaTuolla Savojärven pohjoispuolella kävimmekin edellisviikonloppuna kuulostelemassa, josko Lammenrahkan suunnalta kantautuisi pulputusta, mutta ei sieltä nyt kuulunut mitään. Olin arvellut, että Lammenrahka voisi olla sopivan laaja avoin alue soidinteluun, ja elättelin tietysti myös toiveita, että Savojärven jäällä voisi olla mahdollinen soidinpaikka, mutta jäät olivat jo pitkälti lähteneet.
Kurjenrahkassa on se hyvä juttu, että parille isoimmalle avosuoalueelle näkee lintutorneista, joten tarkkaa soidinpaikkaa ei välttämättä tarvitse tietää, jos on kaukoputken kanssa liikkeellä. Ja parhaiden mestojen jäljille löytää onneksi aika helposti Tiiran ja vähän Googlenkin avulla (seudun luontokartoitusdokumentti löytyi ainakin jokin aika sitten vielä verkosta, ja siinä mainittiin isoimmat soitimet).
Joo, kyllähän Lammenrahka riittävän iso on. Pienempienkin olen huomannut käyvän varsinkin isompien suoalueiden puuttuessa. :-) Täytyypä katsoa löytyykö tuo dokumentti vielä...
Poista