Mökkiviikonloppu Pirkanmaalla, 15-17.3.2019

Tuli kaminassa. 

Viime viikonloppu kului jälkikasvun, appiukon ja Tampereen porukan kanssa Juupajoen suunnalla mökkihommissa. Pelattiin lautapelejä, seurattiin lintulaudan elämää, putsattiin ja laiteltiin linnunpönttöjä, saunottiin kynttilän valossa, pöllöretkeiltiin, lapset rakenteli lumieläintä ja sen semmoista. Tuollaisella sähköttömällä tuvalla saisi kyllä aikansa kulumaan pitempäänkin. Ei ole liikaa mukavuuksia ja härpäkkeitä häiritsemässä pienempien eikä isompienkaan tekemisenkeksimisluovuutta.

Lintulaudalta tuli muutama mukava uusi havainto tälle vuodelle. Heti lauantaiaamun valjetessa lankulla pyöri punatulkkuja ja hömötiaisiakin oli ainakin viisi yksilöä. Hömötiaisesta näköhavainnot ovat olleet kortilla viime vuosina, mutta tuolla metsän siimeksessä niitä sai tuijotella ihan rauhassa.

Vielä kenties sitäkin mukavampi havainto oli töyhtötiainen, jollaista en ole sattunut näkemään lainkaan pariin vuoteen. Töyhtötiainen on laji, jonka kaikki osaavat nimetä tarvittaessa tavatessa, vaikka ei lajia ennestään tunnistaisikaan.

Muita vakiokävijöitä laudalla olivat tietenkin tali- ja sinitiaiset, mutta myös pari harmaapäätikkaa. Sunnuntaina juuri ennen lähtöä näin talipalloilla lisäksi pienen kuusitiaisen, joka edelleen vankisti tiaislajien määrää tämän vuoden havainnoissa.

Pöllöt eivät jaksaneet räntäsateessa huhuilla.

Lintulistaani voit ihmetellä tästä linkistä. Taas on näemmä tahti sellainen, että lajeja tulee ensimmäisenä neljänä kuukautena noin neljä kymmentä. Seuraavan kahden kuukauden sisällä tuleekin sitten 60-70 lajia lisää listalle, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

Tiaisen muna. 

Pöntön tyhjennys. 

Tulipa samalla reissulla poikettua myös jokseenkin päivälleen neljäksi vuodeksi venyneen paussin jälkeen Siikanevalla, jossa vallitsi vielä hyvät hiihtokelit. Lumista seutua. Vielä Tampereen korkeudellakin oli vain vähän lunta, mutta Siikanevalla oli kymmeniä senttejä ja maa kokonaan lumen peitossa. Lähdettiin normaalilta aloituspaikalta ja hiihtettiin jopa ensimmäiselle tulipaikalle asti.

Keskimmäinen oli sitä mieltä, että syödään jo makkarat eikä sivakoida Jaarikanmaalle saakka. Sehän passasi minulle. Tehtiin tulet ja lapset hyppi kallioilta, pyöri mäkeä alas ja juoksenteli ympäriinsä. Hyvin siinä sai pari tuntia menemään, vaikka räntää vähän taivaalta satelikin. Osa porukasta toimitti samaan aikaan linnunpönttöjä suon saariin. Niitä onkin siellä jo kymmeniä.

Pönttökuljetus tulossa. 

Kiitokset vain Tampereen tyypeille mökkimajoituksen järjestämisestä! Kyllä meidän kelpasi.