tiistai 9. toukokuuta 2017

Linturetkiä Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, 7-9.5.2017

Vantaa, Seutula, Isoniittu


Isyyslomaa vietellessä on joutanut mukavasti ulkoilemaan perheen kanssa. Sunnuntaina nuorimmainenkin pääsi ensimmäiselle bongausretkelleen kantoliinassa, kun menimme käymään Vantaan Seutulassa Isoniitulla (karttalinkki) kävelemässä päiväkävelyllä. Havaintoina sadan linnun listalle tuli tuolta reissulta uuttukyyhky, suokukko, taivaanvuohi, niittykirvinen ja kuovi. Kaukoputkella olisi varmasti saanut enemmänkin lajeja tunnistettua, mutta 8x katselukiikareilla jäi noihin varmat lajit.

Lintukuvat kiikarin läpi ei oikein ottanut onnistuakseen. Johtui varmaan pitkistä etäisyyksistä ja ilman väreilystä pellon pinnalla. Valoa olisi kyllä ollut riittävästi. No, alla kuitenkin muutamia kuvia tuolta reissulta. Tuulinen paikka, kun avointa peltoa on joka suuntaan.

Panoraama Isoniitulta.

Peltotie.

Tuusulanjoki.

Uutta lehteä puskee.

Porukka ratsastajia.


Etsi kuvasta kiuru.


Espoo, Matalajärven lintutorni (ja Pitkäjärven lintutorni Vantaalla)


Eilen maanantaina 8.5 menin vanhimman lapsen kanssa katselemaan uusia lajeja Espoon Matalajärveltä. Räntäsade ja auringonpaiste vaihtelivat moneen kertaan reissulla. Uusia lajeja kirjattiin nyt muun muassa niitä pitkään odoteltuja pääskysiä. Joutava vanha sanonta tulee aina ensimmäisistä pääskysistä mieleen, vaikka se harvoin pitää paikkaansa. Ei nyt ihan voi sanoa, että pääskysestä ei päivääkään, kun maa on tätä kirjoittaessakin valkoinen edellisen räntäsateen jälkeen. 

Pääskysen alalajeista onnistuin haarapääskyn ja tervapääskyn tunnistamaan, mutta järven päällä oli niitä niin iso parvi, että siellä saattoi olla muitakin... Mutta ne jäi odottelemaan varmempia ja lähempää tehtäviä havaintoja. Muita lajeja kirjautui minulle harmaasorsa, kuikka ja pikkulokki. Lapselle tuli jokunen enemmänkin lajeja, jotka minulla jo oli listalla. Västäräkkiä pääsin kuvailemaan melko läheltä kiikarin läpi ja siinä hommassa sain kohtuulliset kuvat aikaiseksi. 

Paluumatkalla poikettiin vielä pikaisesti ohimennen Pitkäjärven tornilla ja tornin alta lähti harmaahaikara, kun siihen varomattomasti kävelimme. Pääsi yllättämään enkä lopulta päässyt kuin tornista kaukaa tihrustamaan sitä.

Mukava polku Matalajärven lintutornille.

Lintutorni.
Kiikaroitsija työssään.

Matalajärvi.

Peippo.

Kosteikkoa.

Västäräkki takaa.

Västäräkki edestä.

Ilmeisesti valkohuulikotilon kuori. Oli sen verran komea, että piti ottaa jemmaan.
Siellä nököttää Pitkäjärven huonoryhtisin olento.

Helsinki, Haltiala


Tämän päivän kierros suuntautui Helsingin Haltialaan. Keväisessä +4 asteen lämpötilassa ja ajoittaisten räntäkuurojen ja tuulenpuuskien lomassa paisteli joskus aurinkokin ja yritti hieman tuntua lämpimältä poskella. Tuli käytyä lopputalven valkoselkätikan havaintopaikkaa katsomassa ja kierrettiin sama kierros Vantaanjoen ja aarniometsän kautta kuin edelliselläkin kerralla. Nyt ei tikkaa ollut, mutta melkein viereisessä puussa puuhasteli mustapääkerttu. Siitä reissusta sitten loput kuvat. 

Isyysloma jatkukoon. 

Vantaanjoki.



Pystykiurunkannus. Varmaan.

Valkoselkätikan puu.

Tätä on kuritettu.

Mustapääkerttu.

Mustapääkerttu puuhastelemassa oksistossa.

Lähempi zoomaus.

Aarniometsän kyltti.

Aarnipolku.

Kääpiöitä.

Helsinkiläistä aarniometsää.

Pönttö.



8 kommenttia:

  1. Hei, satasen listahasihan tulee pian täyteen! :D Minulle sadas laji napsahti viime sunnuntaina, kun bongasin Aurajoelta mustakurkku-uikun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut! Jep, muutama laji enää :-) Saapa nähdä kuinka helposti nuo saa.. Hyvää tahtia on kyllä nyt taas viime päivinä kertynyt. Viimeistään luulisin, että kesäkuun Lapinreissulla on sadan lajin lista täysi... Ehkä jo aiemminkin.

      Poista
  2. Kiva postaus, samoilla seuduilla retkeillään! Pitääpä käydä Matalajärven tornilla joku päivä, tänä vuonna en ole vielä käynytkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Jenni! :-) Itse kävin tuolla vasta ensimmäisen kerran, vaikka Oittaan / Bodominjärven puolella on tullut käytyä jo useita kertoja viimeisen vuoden aikana, kun olen näillä nurkilla asunut.

      Poista
  3. Kyllä on kiurulla hyvä maastopuku päällänsä. Itsellä on vielä hakusessa tuo tältä keväältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Meinasi kuvaa ottaessakin hävitä täysin peltoon, vaikka etäisyyttä oli vain se 15 metriä. Oli vaikea osuttaa kuvaan :-) sen laulu kuului Isoniitulla jatkuvasti ja kiuru esitteli myös hienoja syöksyjään. Melkoisia vapaapudotuksia tuo tekee! Menet johonkin vähänkään isommalle pellolle vaan niin eiköhän sieltä kiuruhavainnon saa...

      Poista
    2. Vai kehotat painumaan pellolle! 😉

      Poista
    3. Joo, ihan jo vaihtelun vuoksi, kun suolle sinä usein suksit käskemättäkin ;-)

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!