Nurkkakiinnikkeet ja huippu on sen verran paikallaan, että en malttanut olla pystyttämättä kotaa jo nähdäkseni miltä tuo alkaa näyttämään. Paljon on vielä saumametrejä jäljellä, mutta pienimuotoiset harjannostajaiset sai kuitenkin jo pidettyä.
Sisään ei valitettavasti vielä pääse, kun ovi puuttuu.
Ompeluvaiheen alkuun on nyt päästy. Aika pitkään meni isoja kankaita leikellessä, mutta tässä yhtenä päivänä ompelin myrskynaruille hain evät ja ensimmäiset kolme kolmiota toisiinsa katesaumalla kiinni. Nyt saa tätä vaihetta toistaa muutaman tunnin ajan.
Viikko sitten aloitin kuhan uistelua Helsingin edustalla ja saaliina oli silloin yksi ahven ja yksi kuha. Veneen tiputin Lauttasaaresta ja ajelin siitä kohteeseen. Eilen tein uuden vastaavan reissun ja saaliina 8 kuhaa veneessä ja lisäksi neljän mitallisen karkuutus veneeseen noston yhteydessä. Eilisistä kaloista muutama piti laskea kasvamaan, mutta alkaa pikkuhiljaa kala syömään. Joku ilta taas uudestaan...
Sain pyynnön valmistaa mittatilauksena erittäin erinomaiselta vaikuttavan kodan. Yksittäisen kattokolmion alasivu on noin 140 ja korkeus liki 300 senttiä. Kota tulee koostumaan kahdeksasta kolmiosta ja näin ollen sen korkeus on laskennallisesti 220 ja suurin leveys rapiat 360 senttiä.
 |
| Pääkaupunki kaukaa mereltä kuvattuna |
En ollut koskaan ennen käynyt metsästämässä uroshaahkaa kesäkuussa, joten lähdin lauantaina merelle ajelulle yleisille vesialueille ulkoluodoille Helsingin ja Espoon edustalle katsomaan onko niitä siellä. Kevään ensimmäisellä veneilyllä haahkoja lähempänä saaristossa näkyi, mutta enemmän tuo nyt oli kuitenkin kiertoajelu kuin varsinainen metsästysretki. Pari pyssyä oli silti völjyssä.
 |
| Kiutaköngäs. |
Sunnuntaipäivä. Heräiltiin Ansakämpältä ja heti aamulla huomasi, että tästä tulee lämmin päivä. Kulkiessa oli tarennut edellisinäkin päivinä, vaikka ne olivatkin viileämpiä ja vähän tuulisiakin. Erinomaisia vaelluspäiviä, kun ei satanutkaan.
Jussinkämpältä päivän kävelytavoite oli lyhyempi, koska halusin päästä viettämään seuraavan yön Ansakämpällä. Matkaa välillä on 8 kilometriä. Ansakämppä on kylläkin uusittu ja eri paikassa kuin vanha, koska se Ansakämppä paloi jo pari kymmentä vuotta sitten missä itse olen kaksi yötä lapsena viettänyt. Joka tapauksessa sen nimiseen kämppään liittyy itsellä hyviä muistoja, joten oli kiva siellä yksi yö viettää ja tehdä rakennustarkastus tälle Ansakämpän uudelle painokselle.
Perjantaina aamutuimaan pääsimme lopulta reitille Juumasta. Se oli hyvä hetki. Tietynlainen voitontunne oli mielessä, kun auto-ongelmien jälkeen olimme selviytyneet Karhunkierrokselle asti ja lapsetkin vaikuttivat innokkailta, vaikka selässä painoi kunkin kokoon suhteutettuna sopivan raskas reppu tai rinkka.
Kävin muutaman päivän verran viettämässä laatuaikaa kahden lapseni kanssa Karhunkierroksella Kuusamossa. Esikoinen täytti hiljattain ensimmäisen kerran pyöreitä ja hän pyysi saman tyyppistä reissua kuin minkä itse olen tehnyt isän kanssa aikoinaan jokseenkin saman ikäisenä. Se olikin viimeisin vierailuni Karhunkierroksella tätä ennen ja aikaa vierähtänyt välissä reilut 20 vuotta. Tuollainen reissuhan minulle sopi tietysti ja ulkona vietetty yhteinen aika lieneekin parasta mitä osaan lahjaksi antaa. Samalla kuusivuotiaskin pääsi mukaan, kun totesimme lähialueen 11 kilometrin kävelylenkillä muutama viikko sitten, että hän jo pärjää pitemmilläkin kävelyillä mukana. Kolmen henkilön kokoonpano oli siis polulle lähdössä.
Mukavasti oli kala liikenteessä viime yönä ja sattuivat uimaan jopa verkon kohdalta. Pari isompaa siikaa oli noin kilon.
Tuli viikonloppuna muljautettua Poosu vesille ensimmäisen kerran. Käytiin kiertelemässä Suomenojalta lähtien merellä reilun 25 kilometrin kierroksen. Stora Herrö valloitettiin ja poikettiin myös katselemassa näkötornista avautuvia maisemia. Siikaakin koitin vähän onkia, mutta ilman saalista tällä kertaa.
Alla kuvia reissulta.
Tämä huhtikuun loppupuolen räntäsadepäivä meni muutaman tunnin osalta mukavasti patikkareissulla 6 vuotiaan lapsen kanssa. Käytiin Salmen ulkoilualueella kiertämässä punaisilla läiskillä merkitty 11 kilometrin lenkki. Kiertoaika kolme tuntia taukoineen.
Kyllä on tullut nautiskeltua käsitöistä viime viikkoina!
Aika paljonkin jopa projekteja menossa ja tulossa. Ei itselle juurikaan, mutta muille ja ajattelin tähän laittaa muutaman kuvan mitä tässä nyt viime aikoina olen saanut aikaiseksi.
En hirveästi mainosta tekemisiäni, jotta homma ei lähtisi ihan lapasesta, kun tykkään vielä päivätöistänikin sen verran paljon, että tulee niitäkin tehtyä. Nämä retkivarusteiden valmistamiset käsitöinä tuppaavat olemaan ilta- ja toisinaan jopa yöpainotteisia hommia. Vähäisestä mainostamisesta johtunee, kun moni kysyy ensin ottaessaan yhteyttä, että vieläkö teen näitä kamppeita muillekin.
Vastaus kysymykseen on kyllä. Aina kannattaa kysyä.
Helposti meni Vortexin putken säädöt kohdalleen Sakon 222 magnumin päällä, kun lauantaina kävin kokeilemassa noin 50 laukauksen verran.
 |
| Ahkiot parkissa selkenevällä Rovijärvellä. |
Tästä linkistä kertomuksen ensimmäiseen osaan.
Herättiin aika aikaisin viimeisenä aamuna, koska tarkoitus oli hiihdellä Semekurttaan asti illaksi. Matkaa Pikku Rovijärveltä suorintakin järkevää hiihtoreittiä tuli melkein 25 kilometriä. Kelpo päivämatka kiskoa Kyyryä ja Raahusta, jotka ovat ahkioidemme nimet. Kumpikin mallia JR-27 ja ensimmäinen maalipinta jo hyvin kulutettu. Saattoi olla 2013, kun omani tein eli käyttövuosia on jo jokunen.
