Housuprojekti: Yksilahkeinen

Housuprojektin alkuun tästä linkistä.

Quickdry Midweight -kangas.

Juhannus sekoitti pakettien kulkemista sen verran, että heti kangastilausta seuraavana aamuna (viime viikon torstai) Oulusta lähtenyt paketti saapui Vantaalle vasta tiistai-illaksi. Saipahan rauhassa mielikuvaharjoitella tämän projektin vaiheita, johon minulla ei ole mitään ohjetta tai valmista järjestystä työvaiheista, vaan lunttilappuna ovat ainoastaan vanhojen pieksujen ratkotut kappaleet.

Ensivaikutelma kankaasta on sellainen kuin kuvittelinkin. Kangas tuntuu samalta kuin anorakissa (katsele anorakkiprojektin postauksia täältä), mutta on ehkä aivan aavistuksen jämäkämmän tuntuista hyppysissä. Jäykäksi ei missään tapauksessa voi kuitenkaan kutsua. Kuivumisnopeus on jotain käsittämätöntä; vain tunti-puolitoista pesukoneesta ottamisen jälkeen kangas tuntui niin kuivalta, että saatoin leikellä kankaan kappaleiksi aiemmin tekemieni kaavojen mukaan tiistai-iltana. Olin toki kärsimätön ja halusin päästä hommiin, mutta kosteutta ei ollut edes nimeksi enää jäljellä. Ei tämä paljon ime vettä itseensä. Kahden metrin kangastilaus osoittautui oikeaksi määräksi. Yhtään  täyttä leveyttä ei pakasta tule jäämään yli, mutta kudetta on riittävästi ja jäljelle jää vain muutama soiro skrämmäleitä, jos tällainen lääketieteellinen ilmaisu tässä kohtaa sallitaan.

Osien piirtelyä kankaaseen.

Keskiviikkona aloittelin palojen ompelua kiinni toisiinsa. Työskentelin parisen tuntia ja sain toisen lahkeen tehtyä reisitaskun kiinnittämistä vaille. Sitten olin niin väsynyt ja kello jo paljon, että oli parempi lopettaa. Väsyneenä housujen tekeminen on liian haastavaa ja virheherkkyys kasvaa sietämättömäksi. 

Ompelin polven korkeudelle molemmin puolin etukappaletta kaksi kolmion muotoista taitosta, jotka jättävät polven kohtaan hieman löysää kangasta. Tämä helpottaa kyykkyyn menemistä.

Etutaskuun pohdin läppä+neppari -kiinnitystä, mutta päädyinkin laittamaan siihen mustan 18 senttisen vetoketjun. Mielestäni siitä tuli mukava yksityiskohta muuten yksivärisiin housuihin. Samankaltainen toteutus on esimerkiksi Sastan Mehto-housuissa. Tämä toteutus poikkeaa mallista, jollaiset "nämä" housut olivat aiemmin, mutta onhan vetoketju myös varmempi sulkumekanismi ajatellen pieniä taskussa pidettäviä tavaroita.

Polven kohdan kolmiotaitokset jättävät polven kohdalle löysää kangasta.

Etuvetoketjun ompelujärjestyksen pähkäilyä laminaattitasolla.

Etuvetoketju ja lahje kokeeksi nuppineuloilla kasassa. Näyttää erehdyttävästi housun puolikkaalta.

Torstaina jatkoin projektia reisitaskun ompelemisella. Sehän on tietenkin se reisitaskuhousun tärkein kohta ja paikan on oltava tarkoin mietitty, jotta housuista tulee nimensä veroiset ja tasku on käyttökelpoinen eikä pelkkä koriste. Tein taskun aikalailla saman malliseksi kuin vanhoissakin housuissa, mutta keskellä olevat taitokset tein molemmat eri suuntiin (ulospäin), kun vanhoissa ne olivat molemmat eteenpäin. Käytönnössä taitokset antavat taskun muodostua palloksi, kun sinne haluaa laittaa jotain isompaa, mutta ne myös pitävät taskun litteänä silloin, kun se isompi kampe ei ole kotosalla. 

Muutos vanhoihin housuihin on se, että laitoin tähänkin taskuun 18 senttisen vetoketjun, mutta lisänä on myös läppä, johon taon nepparit myöhemmin kiinni. Tuplavarmistus siis. Tämä estää sen, että mitään ei vahingossakaan luiskahda taskusta, kun istuu kannonnokassa tai maassa. Olen kuullut tällaisesta toteutustavasta hyviä käyttökokemuksia, joten nyt kokeilen sitä itsekin.

Kokosin lahkeen nuppineuloilla ja etsin oikean taskun paikan lahje kokeeksi puettuna. Oikea korkeus tuntui olevan juuri etutaskun alapuolella, jolloin yletyn taskuun pitkin käsineni kumartumatta. Horisontaalisesti kohdistin taskun taaemman laskoksen sivusaumaan, jolloin tasku on aavistuksen enemmän etu- kuin takapuolella. Tällöin tavarat eivät löysähköissä housuissa luiskahda istuessa reiden alle niin helposti, mutta eivät toisaalta tao etureittä kävellessä. Tämän toimivuus todetaan lopulta vasta käytössä, mutta teoriassa näin. Mainittakoon, että vanhoissa tasku oli sijoitettu sivusauman keskelle ja alemmas, joka pakotti hieman kumartumaan taskusta jotain ottaessa.

Taskun sommittelu paikoilleen. Huomaa, että tasku ei ole keskellä sivusaumaa ja sijaitsee melko lähellä etutaskun alareunaa.

Tasku ommeltuna ja nyt on läpän vuoro. Hyvä läppä!

Reisitaskun ompelemisen jälkeen oikea lahje tuli sikäli valmiiksi, että sen sisäsaumankin saattoi ommella umpeen. Näin minulla on nyt yksi lahje koossa. Eli projekti olisi melkein valmis, mikäli olisin yksilahkeinen... Mutta, kun olen kaksilahkeinen, puolet on jäljellä. Ja oikeasti hieman yli puoletkin, kun vyötärön seutu, sepalus ja puntit on hoidettava kuntoon vielä sen peilikuvakappaleen ompelun jälkeenkin. Luultavasti se menee kuitenkin työajaltaan hieman vauhdikkaammin, kun vanhan toistaminen ei vaadi enää niin paljon pähkäilyä...


Housuprojekti: Sepalus, nepparit ja sovitus