sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Takaisin Suomessa


Naantali tänään aamulla.

Rantauduimme takaisin Suomeen aamulla, kun saavuimme Naantalin satamaan. Eilen ajoimme Roskildesta Ruotsin läpi Kapellskäriin. Reilut 4000 kilometriä takana ja vierailimme 1,5 viikon aikana enemmän tai vähemmän 6 eri maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia). 800 kuvaa kameran muistikortilla, tosin määrä vähenee, kun poistan huonot ja yhdistelen panoraamat. Kirjoittelen jutun ja laitan kuvia, kunhan kotiudumme taas Tampereelle ja ehdin käymään kuvat läpi... Mielettömän hieno matka!

Viikon kuva: Viikko 20

Viikon kuva: Viikko 20
Liittyy postaukseen: Keski-Euroopassa 7-17.5.2015

Viikon kuva: Viikko 19

Viikon kuva: Viikko 19
Liittyy postaukseen: Keski-Euroopassa 7-17.5.2015

torstai 7. toukokuuta 2015

Hollantiin!

Ei annettu pienten vastoinkäymisten lannistaa Hollannin matkaan lähtöä, vaan muutimme vain "hieman" suunnitelmia. Vesirokkotapauksen vuoksi lennot oli peruttava, joten matkanteko alkaakin tänään illalla lauttamatkalla Kapellskäriin ja siitä edespäin tietä myöten kohti määränpäätä! Siinähän on jo matkan varrella vaikka mitä nähtävää... Saa nähdä kuinka ehdin tänne kirjoittelemaan reissun aikana, mutta viimeistään sen jälkeen. Paluu on näillä näkymin ensi viikon sunnuntaina.

tiistai 5. toukokuuta 2015

Paulitarpin rankinen valmis, Osa 4

Toissapäivänä tein viimeistelyt Paulitarpin rankiseen eli päärmäsin maanvastaiseksi roikkumaan jäävän tai esimerkiksi makuualustan alle pyöräytettävän liepeen reunan. Kävi myös ilmi, että aiemmin maastokuvioidusta palosuojatusta taffetasta tekemäni tarpin suojapussin kiristysnyöri ei toiminutkaan moitteettomasti vaan oli nihkeä nyörikujassaan. Ilmeisesti tuossa taffetassa on joku aine joka estää narun kulkemisen solassaan. Tein siis samaan toimitukseen uuden pakkauspussin, jossa on myös eri värinen naru kuin tarpin kulmissa, jotta vetää pakatessa varmasti oikeasta narusta pussin suun tiukalle. 

Pientä kehitystä tapahtui taas palautteen perusteella sellaiseen kohtaan, jota en ollut itse tullut edes ajatelleeksi. Palautetta ja kommentteja siis kannattaa laittaa. Tänään kävin viemässä paketin postiin, että sain sen käsistäni ja ötökkäverkon käytettäväksi ennen kuin lähden Hollantiin reiluksi viikoksi torstaina. 

Muutama hyttynen näkyikin jo viimeksi teerisuolla. Ei tosin vielä riesaksi asti, mutta pian sekin aika on käsillä... Vaimo toivoi, että tekisin omaan Paulitarppiin koko tilavuuden kokoisen rankisen. Sellainen meni työlistalle, mutta tässä on nyt aika monta pressua tehtävänä muille ennen sitä. Hollannin reissun jälkeen saakin taas polkaista ompelukoneen laakerit punahehkuun.

Päärmätty reuna.

Valmiin tuotteen paino.
Pyydettiin tekemään myös Paulitarpille pakkauspussi erivärisellä kiristysnarulla ja sellainen järjestyi samaan pakettiin...

Rankinen paikoillaan

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kaulamoinen 2-3.5.2015

Leiripaikka Kaulamoisella.

Vaikka Teiskon syrjäseudut ovat Tampereelta vaikka paikallisliikenteen kyydissä kohtuullisen helposti saavutettavissa, ovat ne minulle vielä melko koluamatonta seutua. Eräs polkupyöräretki on suuntautunut Viitapohjan ja Oriveden kautta Eräpyhään, mutta Viitapohjan ja Kämmenniemen väliin jäävä metsäalue on jäänyt tarkemmin tutkimatta. Päätin korjata asian ja aloitin homman matkustamalla kolmevuotiaan lapseni kanssa yön yli -retkelle Kaulamoiselle. Alueen polkuja ei näy esimerkiksi Pirkanmaan ulkoilukartassa, mutta ristiin rastiin käveltäviä uria alueella kuitenkin menee. Ensin tutkailin mahdollisia teeren soidinpaikkoja kartalta, mutta sääennuste lupaili sateista aamua ja seudun suot ovat pääosin jo aikapäiviä sitten ojitetut, joten päädyimmekin patikoimaan järvenrantamaisemiin. Leiripaikka oli tässä.

Kävelimme illansuussa vajaan parin kilometrin matkan metsäautotieltä leiriin. Ensin ajattelimme mennä toiseen paikkaan, mutta se olikin jo varattu pressulla, nuotioringilla ja ympäristö muistutti kaatopaikkaa, joten siirryimme vielä muutama sata metriä sivummalle. Sieltä löytyikin hienompi leiri pieneltä kallionyppylältä.  Matkalla näimme kuralammikossa sammakon kutua ja muutama korvasieni oli jo putkahtanut polkureitin varrelle. Vesilintujakin oli lammella, ainakin heinäsorsa ja telkkäpari nähtiin uimassa. Oli mukavaa, kun kesävarustuksella rinkkakin täyttyi kahden henkilön varusteista vain kohtuullisesti eikä ollut sen myötä logistisia ongelmia, verrattuna esimerkiksi hyytävään yöhön Ammejärvellä. Kaikki varusteet mahtuivat nyt sisälle rosnaan.

Metsäautotietä alkumatka.

Sammakon kutua.

Korvasieni ja käpy.

Tyypillistä metsämaastoa Teiskosta.

Varattu niemennokka ja roskat levällään. On varmaan tosi hienoa mennä tuohon oluttölkkien kaatopaikalle yöksi retkelle. Käyttäjien älyn vähyydestä kertoi osaltaan myös elävistä koivuista revityt tuohet.

Kaulamoinen.

Laineita.


Cubenista itse tehty Paulitarppi.
Leiriydyttyämme laittelin alustat ja makuupussit valmiiksi ja aloitimme iltapalan. Kärvensin Seitsemisestä yli jääneet makkarat kaasulla ja lisäksi oli sämpylää. Helpot eväät. Iltapalan jälkeen otimme pari Uunomatsia ja hävisin molemmat. Lapsi on oppinut säännöt ärsyttävän hyvin ja laittaa aina "sellaisen kortin ettei isillä käy" ja mainitsee sen vielä ääneenkin. Sen jälkeen pitkä ja puuhakas päivä olikin jo pulkassa ja pistin parhaan retkikaverini lämpimiin vaatteisiin puettuna makuupussiin nukahtamaan. 

Itse pysyin vielä hereillä jonkun aikaa. Oli melko valoisaakin. Lehtokurppa aloitti soidinkierroksensa siinä yhdeksän jälkeen auringon laskiessa ja kaulushaikaran hento pulloonpuhallus humisi järven toiselta puolelta. Pikkulintujakin oli jokunen vielä äänessä ja heinäsorsa räpätti lyhyellä iltalennollaan. Ajoittain kiihtyvä ja hiljenevä sade ropisi tarpin katolle. Olin pitänyt jo pitkään silmiä kiinni, kun käänsin kylkeä ja avasin silmät hetkeksi. Tarpin kankaan läpi näkyi ihmeellinen oranssi valoilmiö. Nousin katsomaan tarpin oviaukolta ja täysikuuhan se siellä oli noussut metsän takaa esille. Kuu loi upean valon mäntyvaltaiseen metsikköön.

Ylijäämä-bratwurstit Seitsemisen retkeltä.

Otettiin pari Uunoturnausta. Hävisin molemmat.
Leppäkerttu oli utelias ja matkusti morjestamaan meitä makuualustalle asti.


Tyyni Kaulamoinen illalla 2.5.2015

Kaveri nukkuu jo vieressä.

Hämmennyin mikä valo näkyy tarpin läpi ja kuuhan se siellä oli vain kiertoradallaan.

Cuben-majoitteen alla on yhtä valoisaa kuin ulkopuolellakin.
Aamulla havahduin neljältä. Aivan kuin olisin kuullut teeren suhauksen! Kyllä, teeret aloittivat pulinansa tänään jo hyvissä ajoin, eikä pilvipeitteestä ollut enää tietoakaan. Harmittelin, ettemme olleet menneet mahdolliseen teeren soidinpaikkaan. Pulina kuului melko etäältä, mutta silti selkeästi tyynenä aamuna. Nukahdin vielä kolmeksi tunniksi ennen varsinaista herätystä.

Seitsemän maissa söin itse aamupalan, jonka jälkeen herätin lapsen kymmenentenä metsäaamunaan ja annoin hänellekin aamupalaa. Aloitin pakkaamisen, koska meidän oli vielä ehdittävä koiria katsomaan Tampereen messukeskukseen mieluiten kymmenen aikaan. Kahdeksan maissa lähdimme kävelemään takaisin autolle. Poikkesimme vielä tutkailemassa korvasieniä ohimennen ja sen jälkeen ajoimme kotiin. Mahtava pikainen pyrähdys Teiskon perämetsissä ja hienoa, kun on jo lämpimät yöt! Tuonne nurkille täytyy tehdä kesän aikana muitakin reissuja...


Tarppeihin liittyvä mielenkiintoinen havainto oli se, että viime viikonloppuna aarniometsässä ja teerisuolla laavukankaiseen Paulitarppiin imeytyi sateesta melkein 500 grammaa vettä ja nyt cubenisen paino nousi sateen jäljiltä vain 150 grammaa.

Kuu aamulla 3.5.2015

Avaruuslakanalle oli ilmaantunut muutama etana kaveriksi nukkumaan.

Etana kenttäpullon kyljessä.

Yöllä satoi vettä ja tipat jäivät helmiksi kankaan päälle.


Pojat paluumarssilla.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vapunpäivän retki Seitsemisessä

Simaa ja braatwurstia.

Käytiin perheen voimin Seitsemisessä vappuna päiväretkellä. Edellisen kerran olin Seitsemisessä talvella, jolloin vietin siellä kokonaisen viikonlopun. Tässä postaus aiheesta.

Ehdimme perille lounasaikaan, joten pistelimme ensimmäiseksi Koveron parkkipaikalta muutaman sadan metrin matkan Koverolammen nuotiopaikalle ja pistimme tulet pystyyn. Kävimme lammen rannassa katselemassa odotellessa, että nuotio syttyy kunnolla. Puita oli vajassa runsaasti. Lounaaksi söimme bratwurstia ja mukana vapun kunniaksi oli myös viimeinen pullo aiemmin itse tehdystä simasta. Muutama muukin päiväretkeilijä poikkesi nuotiopaikalla ja vaihdoimme heidän kanssaan jokusen sanan.

Paikkatietoikkunasta tulostettu kartta. A3 koon kartta tulostettuna A4:lle.

Koveronlammen nuotiopaikka.

Laituri.

Lammen toisella puolella on joku rakennus.

Vauvan ruoat lämpenevät kätevästi kahviveden kanssa kattilassa ja vanhempien ruoat tikun nokassa.

Vaimo otti kuvan, kun olin jälkiruokakahvilla.

Pesä katkenneen koivun haarassa.

Nuotion sammutus.

Iso pahka koivussa!

Lounaan jälkeen köröttelimme pienen siirtymän Multiharjun parkkipaikalle, josta lähtee lapsiperheelle erinomaisesti sopiva noin parin kilometrin luontopolkulenkki jännittävässä aarniometsässä. Ei aivan viime viikonlopun maisemien veroinen metsikkö, mutta hieno joka tapauksessa. Metsässä ei saa liikkua kuin merkityllä polulla, joka oli ajoittain tylsää, kun olisi halunnut mennä tutkimaan kaikkia nurin rojahtaneita karahkoita ja sammaleen peittämiä kiviä. Ajoittain näkyi auringonsäteitä pilvipoutaisen taivaan raoista.

Multiharjun polkureitti. Kierrettiin tuo vihreä luontopolku.


Kelopökkelö.













Hirmuisesti vuosirenkaita.

Märkä pläntti.

Sammakko kutemassa. Silmä näkyy.
Multiharjun kierroksen jälkeen ajoimme takaisin Tampereelle hieman eri reittiä tultuamme Poikeluksen kautta ja poikkesimme Vahonkosken laavulla. Paikallahan olikin yllättävän vuolas virta. Näin rannalla myös tälle keväälle ensimmäiset sinivuokot.

Vahonkosken laavu.

Sinivuokkoja.