Vätsärin kalajuttuja

Jos et vielä ole lukenut Vätsärin reissun vaelluskertomusta, voit korjata asian klikkaamalla tästä linkistä.

Vaelluskertomukseen liittyen laitoin myös pienen kisan pystyyn. Laske mittaharrit kertomuksesta ja käy vastaamassa Viehekilpailu! -postauksessa, josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet. Voit voittaa vaelluksella eniten harjuksia narranneen Lotto-lipan.

Tässä postauksessa käyn läpi millä järvillä ja lammilla kalastin, mitä sain ja millä vieheillä. Eli aion kertoa kaikki ne asiat mistä oikea kalamies ei koskaan puhuisi.

Muistan jo lapsena, kun eräs vanhempi tuntematon mieshenkilö murahti minulle lähijärven jäällä "no on sieltä jotai tullu!", kun potkuttelin potkukelkalla häneltä ohimennen tiedustelemassa onko hän saanut jotain pilkillään. Olisiko ollut niin, että kala ei ollut sinä päivänä syönnillään ja mies siitä näreissään, kun ei edes pienelle pilkkimiehelle voinut asiallisesti vastata. Olisin varmaan vienyt hänen sintit järvestä. Minä en jaksa tuollaisia periaatteita pitää yllä. Ei haittaa ollenkaan, jos joku saa samalla vieheellä kalan samasta järvestä kuin minäkin. Päinvastoin.

Jo ennen vaellusta näytin postauksessa Kalavehkeet vaelluksella minkälaisilla välineillä yritän Lapin vesissä kaloja huijata. Sain lukijalta vinkin ottaa myös lusikkauistimia mukaan, mutta niinhän siinä kävi, että unohdin koko jutun. Saattaa olla, että menetin taimensaaliin tuon virheen vuoksi. Reissun ainoa mitallinen taimen saatiin nimittäin kuparinvärisellä vanhalla kunnon Abun Tobyllä. Hankintaan menee kyseinen lätkä, eikä unohdu seuraavasta kalareissusta.

Taimenta pannulla. Sainpahan maistiaisia, vaikka en itse tuota ylös saanutkaan. Herkkua.

Ylös saatujen kalalajien määrä jäi minulla yhteen. Sain pelkkiä harjuksia. En todellakaan valita, mahtava kala se on! Taistelee innokkaasti siiman päässä ja on hyvän makuinen lohikala. Lisäksi sain havaintoja ahvenista, isostakin, parilla järvellä ja taimentakin katselin Iso-Rovijärven kirkkaissa vesissä muutaman metrin päästä uimassa kuin akvaariossa. Yksi hauki minulla oli tovin siiman päässä Iso-Rovijärvellä, mutta annoin sille niin paljon löysää, että se sai koukun suupielestään ravistettua irti.

Luetteloin tähän alle kalastamani järvet, kyseisen järven saaliin ja kalalajihavainnot:

1. päivä
- Kurttejärvi, eteläosat. (karttalinkki) En saanut kalaa, mutta harjushavaintoja illalla.
- Sollomusjärvi, pohjoisosa. Harjuksia saaliiksi.
- Nimetön lampi Sollomusjärven vieressä (karttalinkki). Ahvenhavainto.

Sollomusjärven harjus.

2. päivä
- Pahtareikäjärvi, länsipääty (karttalinkki). Ei kalahavaintoja, mutta järvessä varmasti on kalaa, kun on läheisesti yhteydessä Tuulijärveen.
- Iso-Rovijärvi, pohjoisosat. Ei saalista, mutta taimen- ja haukihavainnot.

Kalassa Iso-Rovijärvellä.

Punaista lihaa.

3. päivä
- Nimetön lampi Rovipään länsirinteellä (karttalinkki). Ei kalahavaintoja. Järveen tulee katkonainen vesireitti Alimmaisesta Porijärvestä. En tiedä mahtaako kalat päästä siitä nousemaan.
- Harrijärvi, etelä- ja itäpuoli (karttapaikka). Runsaasti harjuksia saaliiksi ja paljon havaintoja. Todella iso ahven siiman päässä! Todellakin nimensä veroinen järvi ja hienoja leiripaikkoja rannoilla.

Nimetön lampi Rovipään rinteessä.

4. päivä
- Kalastelua Harrijärvellä, kuten 3. päivänäkin.

Harrijärvellä.

5. päivä
- Nimetön lampi Taljavaaran länsipuolella (karttalinkki). Ei saalista, mutta tuikki havaittu.
- Kärsilän Tuulijärvi (karttalinkki). Harjuksia on ainakin. Sain järvestä reissun isoimman harrin (48 cm).

Reissun pisin harri Kärsilän Tuulijärvestä. 48 senttiä.

6. päivä
- Taimenlampi (karttalinkki). Pari taimenhavaintoa.
- Pätsikotajärvi, länsipää ja pohjoispuoli (karttalinkki). Harjussaalis.
- Kurttejärven pohjoisosat (karttalinkki). Ei kalahavaintoja. Aika matalan oloista.

Taimenlampi.

Pitkä yritys palkittiin Pätsikotajärvellä viimeisenä iltana. Ilmeisesti tuon järven rannassa on tai on ollut joskus tuskallisen kuuma kota.

7. päivä
- Ei kalastusta


Kalastin pelkillä järvivesillä, kun minulla ei ollut lupaa jokivesiin. Kovin isoja jokia meidän matkan varrelle ei osunutkaan. Toki muutamat (ainakin Tuulijärvestä ja Iso-Rovijärvestä laskevat) olisivat olleet kalastettavissa. Yleensä kelasin melko kovaa, mutta vaihtelin nopeutta ja pysäyttelinkin välillä varsinkin, jos oli useampi heitto välissä ilman tärppiä. Moni kala nappasikin heti pysäytyksen jälkeen kelaamista jatkaessa. Joskus annoin vieheen upota pohjaan saakka, mutta pääosa harreista nappasi pinnasta. Rannansuuntaisia heittoja ja ruohikkoisissa lahdissa kalastamista kannattaa välttää, koska jänkäkoirat lymyilevät niissä heinikoissa ja suomaisten rantojen upottavan penkan alla ja läheisyydessä.

Laitan loppuun vielä muutaman kuvan, joista näkyy vieheet, millaisilla niitä kaloja tuli.

Reissun ensimmäinen harri tuli kuparin värisellä pienellä meppsillä

Punainen lotto-lippa. Tuolla ehdin pari harria saamaan ennen kuin se joutui ison ahvenen kitaan.

Parhaan päivän harjussaalis. Kaikki eri vieheillä.