torstai 17. marraskuuta 2016

Uusin liepeellinen tarppi ja uusia varusteajatuksia

Itse tekemisessä mukavinta on se, kun poikkeuksetta ja varmuudella tulee joka kerta sellaista kuin sattuu tulemaan. 

Huippu.

Viimeisimpänä projektina viimeistelin pari iltaa sitten uusimman version liepeillä varustetusta Paulitarpista, joka ei kuitenkaan tule nyt itselle käyttöön. Vähän tällaisia yksilöitähän nämä on, kun näitä ei sarjatuotantona valmista ja kahden tarppiprojektin välissä saattaa omasta innostuksesta ja ajasta riippuen olla joskus jopa kuukausi tai parikin, mutta eipä tämä suurensuuria muutoksia muihin vuoden sisällä tehtyihin sisällä. Vertailin tähän vuosi sitten valmistuneeseen ja käytännössähän tämä on narujen väriä lukuun ottamatta melkoisen samanlainen. 

Onko kehitystyö pysähtynyt kenties?

Saattaa olla. Todella vähän tulee mitään kehitettävää mieleen, vaikka öitä on jo ihan kohtalaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana tämän muotoisen kankaan alla kertynytkin. Tykkään tästä tarpista. Ja tyytyväinen henkilö on kuulemma kehityksen jarru... Voi voi.

Nurkka ja liepeiden reunat.

Nurkkien välinen kiinnike.

Nurkka sisäpuolelta 1/2.

Nurkka sisäpuolelta 2/2.

Keskitolpan putki ja vahvike.

Valmis paketti odottelemassa noutajaansa.

Pitkästä aikaa innostuin äsken kuitenkin piirtelemään ihan toisenlaista majoitetta. Edellisen kerran näin tapahtui viime syksynä, kun tein kodan. Tuolloin oli vielä hyvä luennoilla joutessaan luonnostella ja kehitystyö oli siten vauhdikkaampaa, mutta töissä ollessa tällaista aikaa ei ole. Vähän toisenlaisia suunnitelmia valmistuu siellä... Sillä ajatuksella hahmottelin tämän uusimman töherryksen, että se ei tarvitsisi yhtään tukitolppaa lukuun ottamatta puuta, johon keulan kiinnittäisi aika korkealle. Pystytykseen riittäisi teoriassa kolme kiilaa ja olisi siten äärimmäisen helppo ja nopea jyrskäyttää pystyyn. Inspiraation muotoon sain perinteisen leijan muodosta. Aika näyttää innostunko hahmotelmasta niin paljon, että tekisin siitä vielä pienoismallin, saati isomman version. Tästä ehkä lisää myöhemmin, tai sitten ei.

Seuraavana projektina lähitulevaisuudessa aion hieman kehitellä kotaa. Ajatuksissa on lisätä edelleen puuttuva hyttysverkko huipulle, vetoketju oveen, korottaa pystyreunoja jokunen kymmenen senttiä ja mahdollisesti lisätä vedenpitävällä vetoketjulla luukku, joka mahdollistaisi savuaukon suurentamisen tarvittaessa. Olisi ainakin mukava kokeilla vedenpitävää vetoketjua jossain sovelluksessa, kun en sellaista ole koskaan käyttänyt. 

Kodan huippuhan olisi sopivan kriittinen paikka siihen hommaan, eikö?

Tämä pohdinta on hyvä lopettaa kuvalla viimeisimmältä reissulta, jossa kodan alla viimeksi tuli jokunen yö vietettyä eli Lapin hirviretkeltä.

Kota Pitkänsuon laidassa ja taustalla Nelisatanen.

2 kommenttia:

  1. Tätytyy sanoo, että jäbällä on on todella hyvä blogi. Hyviä proggiksia..Etenkin toi anorakki säväytti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Andy! Sepä oli piristävästi sanottu.

      Anorakki on kieltämättä parhaimmistoa. Ollut käytössä käytännössä ainoana takkina viimeiset reilut 1,5 vuotta :-) ihme, ettei kaikilla ole tuollaista.

      Poista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!