Latasin huvikseni ilmatieteenlaitokselta vapaasti ladattavissa olevasta aineistosta Uudenkaupungin Itätullin mittauspisteen lumensyvyysarvojen koko historian ja uppouduin pieneksi hetkeksi taulukkolaskennan ihmeelliseen maailmaan.
Itätullin mittaushistorian korkein yksittäinen arvo on 74 senttiä vuodelta -66. -60 -luvun lopussa olikin itseasiassa sattumoisin useampi luminen talvi peräkkäin. 50 sentin ylittäminen on ollut harvassa. Tällä hetkellä oleva 49 senttinen lumensyvyys on korkein tulos 49 vuoteen. Voi siis hyvillä mielin todeta, että kyllä, nyt on aika paljon lunta.
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty talven korkeimmat mittaustulokset vuosittain välillä 1965-2019. Tämä talvikin on jo mukana, vaikka lumensyvyys saattaa vielä kasvaa.
 |
| Lumensyvyydet 1965-2019. |
Kuten kuvasta näkyy, olen napsauttanut kuvaajaan myös trendiviivan. Hämmennyin ensin, että kohtahan tällä menolla Ukista loppuu lumi kokonaan. Ei pidä kuitenkaan antaa mittaushistorian alun erityisen lumisten vuosien hämätä. Muutin kuvaajan alkuvuodeksi viisi vuotta myöhemmän 1970 ja trendi olikin päinvastainen. Näin helppoa on siis antaa asiassa täysin eri vaikutelma.
 |
| Lumensyvyydet 1970-2019. |
Seuraavaksi katsoin lineaarisen trendiviivan suunnan alkaen vuodesta 1989, jolloin olen syntynyt. Suureksi ilokseni sain todeta, että koko elinaikani lumensyvyyden suunta on ollut tasaisessa kasvussa! Samoin on lumisten päivien määrässä mitattuna. Päivien määrä on laskettu vuodenvaihteen jälkeen.
 |
| Lumensyvyyksien trendi 1989-2019. |
 |
| Lumisten päivien määrä vuodenvaihteen jälkeen aikavälillä 1989-2018. Kuluva vuosi jätetty pois, koska lumitalvi ei ole vielä ohi. |
Kolmantena hain vielä elämään vähän tasapainoa ja sain tuloksen, että lumensyvyys pysyykin keskimäärin täsmälleen samana eikä mitään muutosta tapahdu. Jätän itseni siis tämän enempää asiaa analysoimatta ajatukseen, että Suomessa on toistaiseksi edelleen joka talvi enemmän tai vähemmän lunta.
 |
| Lumensyvyys 1973-2019. |
Trendiviivat on kivoja, mutta kannattaa olla tarkkana, koska niillä voidaan näyttää juuri se tulos mikä halutaan ihmisille välittää.
Mielenkiinoiset kuvaajat! Valitsemalla huolellisesti, pystyy tosiaan esittämään kaikenlaisia tuloksia. Hyvä ja läpinäkyvä tapa onkin esitellä eri vaihtoehdot ja pohtia niitä kaikkia rinnakkain. Mittaushistorian ekat vuodet näyttävät tosiaan aikamoisilta outliereilta, mutta toisaalta, mistä voimme tietää, mitä oli ennen mittaushistorian alkua? Mitä jos laskeva trendi alkoi siitä, mistä mittaushistoria alkoi? No, emme voi tietää.
VastaaPoistaKäsittääkseni parhaimmiksi katsotuissa ilmastomalleissa ennustetaan sademäärien kasvavan pohjoisessa talvikaudella. Siihen ei tarvita kuin ihan pikkasen pakkasta, että sade tulee lumena. Näin ollen yksi mahdollinen skenaario on, että tällaiset suurten lumimassojen talvet yleistyvät.
Juu, näihin asioihin on aika vaikea kommentoida mitään. Media ja monet ihmisetkin laittaa nykyään minkä tahansa sääilmiön ilmastonmuutoksen piikkiin, mikä on ärsyttävää. Suomessa normaalin vaihteluväli vaan on todella suurta. Nyt on vaihteeksi plussalla, sekin on talvella normaalia. Yhtä normaalia olisi tähän aikaan helmikuussa -20 asteen tai kovempikin pakkanen. Loppujen lopuksi povattu vuosittainen lämpötilanmuutoskin on niin pientä, että sitä on vaikea kotikonstein seurata... Tuntuu noita tulevaisuutta ennustavia ilmastomallejakin löytyvän kohtalaisen runsaasti ja niiden sisältämä oletuksien määräkin lienee melkoinen.
PoistaMutta se minkä tässä pystyin melko varmoista historiatiedoista itse selvittämään, niin siihen osaan sen kommentoida, että minulle kyllä sopii elinaikanani Itätullin mittauspisteellä vallinnut lumensyvyyden kasvutrendi. Täytyy myöntää, että joskus luulin sen olevan toisin päin, mutta niin vain miesmuisti hämää pientä ihmistä.
Juu, ja kaikkien ihan tavanomaisten sääilmiöiden uutisoiminen muka dramaattisina ja poikkeuksellisina juttuina on tosi ärsyttävää. Pahinta, jos siihen sekoitetaan vielä ilmastonmuutos samaan juttuun. Tulee lukijalle helposti kummallinen fiilis koko asiasta. En tavallaan paljoa ihmettele, miksi se kansan osa, jolle keskeisin arkinen tiedonlähde ovat iltapäivälehdet, suhtautuu ilmastonmuutokseen skeptisesti, kun uutisointi on sitä tasoa. :D
PoistaLumen määrän tosiaan soisi kasvavan tulevaisuudessa ennemmin kuin vähenevän. Kunhan jossain kohtaa kevättä sulaa poiskin, niin antaa sataa vaan.
Iltapäivälehtiä ei jaksa lukea ollenkaan. Vaan osaa se Ylekin ja muut... Kun emme saa valita kuka uutisia kirjoittaa, kannattaa itse valita mitä ja kuinka paljon lukee. On helpottava ajatus näinä liki reaaliaikaisen uutisoinnin aikoina, että oikeasti kaikista uutisista ei tarvitse olla tietoinen. :-)
PoistaNo niinpä!
Poista