Pääkaupungissa kuhaa uistelemassa 28.6.2018

Venettä laskemassa mereen.

Yksi hyvistä syistä työskennellä Pöyryllä on se, että isosta konttorista löytyy erilaisista harrasteista kiinnostuneille kerhoja, jotka järjestävät mukavia aktiviteetteja, joissa voi touhuta samanhenkisten tyyppien kanssa. Tällä kertaa vuorossa oli firman metsästys- ja kalastuskerhon järkkäämä uistelureissu Helsingin edustalle kuhajahtiin torstai-illan ja -yön ratoksi.

Pyöräretki yöksi Pitkäjärven rantaan 9-10.6.2018

Pitkäjärven rantapolkua.

Vajaat kolme vuotta edellisestä pääsin viemään noin neljävuotiaan lapsen ensimmäiselle pyöräretkelleen yöksi maastoon. Edellinen vastaava oli elokuussa 2015 ja blogin fanaattisimmat lukijat muistavat jutun kirkkaasti kuin eilisen päivän. Voit tarvittaessa virkistää muistiasi klikkaamalla tästä linkistä. Meillä viedään kyllä lapsukaisia metsään ihan muutenkin, mutta sen lisäksi on joitakin leikkimielisiä tavoitteellisia juttuja, jotka saavutettuaan mennään myös. 

Pyöräilyn oppiminen on yksi sellainen. Kun oppii pyöräilyn, pääsee pyöräretkelle. Yksi seuraavista tavoitteista on uiminen. Kun osaa uida, pääsee melontaretkelle. Perheen pienin harjoittelee parhaillaan kovasti, että oppisi kävelemään. Seisominen onnistuu jo hienosti ja neljä jämäkkää askelta on ennätys. Se ei vielä ihan riitä, mutta pikkuisen lisää opittuaan pääsee isin kanssa patikoimaan ja eihän ole oman isin kanssa retkeilyn voittanutta! 

Siinä on tavoite, jonka vuoksi kannattaa harjoitella. 

Matkailua Itä-Suomessa 4-7.6.2018

Majapaikkamme Kuuksenkaari, vanha kyläkoulu Ilomantsissa.

Otin ensimmäisen kesälomaviikon eskarin päättymisen ajankohtaan eli kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Muut kesälomani ovat heinäkuun puolivälin jälkeen ja elokuun loppupuolella vietän ensin yhden viikon Puolustusvoimien palveluksessa ja heti sen jälkeen jään isyys-/hoitovapaille ainakin loppuvuodeksi. Muutama työviikko on siis enää tänä vuonna jäljellä.

Tälle ensimmäiselle lomaviikolle suunnittelimme matkan Itä-Suomeen, Pietariakin idemmäs Ilomantsiin. Kotimaanmatkailu on parasta ja idässä on paljon mielenkiintoista nähtävää. Ei aina tarvitse mennä ihan pohjoiseen saakka. Saattaa olla, että Lapin matkat jäävätkin tältä vuodelta tyystin tekemättä. Viime vuonna niitä oli kolme, joten voi välillä tehdä muutakin. Ylä-Lapin hirvestyksenkin tulen jättämään tämän kauden osalta väliin, koska olen isyysvapaalla. Siinä hieman suunnitelmista yleisesti.

Pitkäjärven ympäriajo 11.5.2018

Toukokuun alkuun perjantainen vapaapäivä ja reilut 20 astetta plussaa. Pyörälenkin aika.

Elämänpinnoja Kupariniemestä, 5-6.5.2018

Näkymä Repolaisvuorelta (karttalinkki)

Alkaa kelit näyttää ja tuntua pikkuhiljaa kesäisiltä. Ja mikäs siinä. Onhan siinä kesäretkeilyssä hyvätkin puolensa, joiden vuoksi koko kautta ei kannata jättää väliin, vaikka ei olekaan talviretkeilyn voittanutta.

Viikonlopulle järjestyi pitkästä aikaa aikaa lähteä yöksi metsään ja annoin lasten päättää kohteen. Edellisestä olikin jo kuukauden päivät. Vuoden kuudennen metsäaamun viettämispaikaksi valikoitui toistaiseksi käymätön Kopparnäs Inkoossa. Suomeksi siis Kupariniemi, vaikka ei kartoilla olekaan mainittu suomenkielisessä asussaan jostain syystä. Meren ranta on aina hyvä vaihtoehto olemiseen ja tuo vielä erityisesti, kun alueella on niin monipuolisesti eri tyyppistä maastoa, joten se soveltuu keväiseen linturetkeilyynkin.

Aamuyö Rohijärvellä 29.4.2018

Rohijärvi.

Pulinat pois. Aika heikkoa on ollut teeren soidinäänten kuulemisen saati soitimen näkemisen kanssa tänä keväänä. Ensimmäisen teerihavainnon sain kyllä viime perjantaina, kun Ukiin ajellessa yksi satunnainen ukkoterri pörhisteli Lokalahdella pellolla illansuussa. Sunnuntaina poikkesin aamuyöllä etsimään uutta soidinpaikkaa ja tällä kertaa menin Rohijärvelle (karttalinkki), jonka vieressä havaitsin olevan suoksi kartalla merkityn alueen.

Rihtniemen lintutornilla, 28.4.2018

Santakari.

Krooklopeilla veneilyn jälkeen tuli lauantaina käväistyä vielä vaimon ja nuorimmaisen kanssa autolla katsomassa toistakin majakkaa. Poikkesimme nimittäin tolkuttoman komeana kevätiltana Rihtniemen lintutornilla (karttalinkki), josta aukeaa näkymä Kylmä-Pihlavan saaressa Raumalla olevalle Kylmäpihlajan majakalle. Krooklopeilta näkyi siis Isokari.

Krooklopeilla vaarin pikaveneellä, 28.4.2018

Sattui lauantain paattiajelulla melkoiset keliolosuhteet. Enpä muista nähneeni ulkomerta noin tyynenä aiemmin ja jo vain tarkeni luodon kallioilla paistatella päivää ja kelpasi lastenkin lotrata kallion eri tasoilla olleista lammikoista vettä alemmas ja viimein puroina kohti merta. 

Alla muutama kuva reissusta ja uudet lintulajit voi lukea tältä listalta. Rantautumispaikka oli täällä.

Kaupunginlahti

Emäsalon Varlaxuddenilla makkaranpaistossa 21.4.2018

Käytiin tänään paistelemassa bratwurstit Porvoon Emäsalon eteläpäässä olevalla virkistysalueella (karttalinkki). Sain kohteesta tekstiviestin vanhimman lapsen kirjoittamana torstaina kesken työpäivän, että mentäiskö sinne viikonloppuna käymään. Ei minua näistä retkikohteista hirveästi tarvitse innostaa, niin lähden kyllä.

Liejukanan piiloutumisyritys 19.4.2018

Töihintulomatkalla pyörähdin ensin Pitkäjärven lintutornilla ja sen jälkeen kurkkasin joko liejukana olisi ilmaantunut Vantaan Varistoon samaan paikkaan, jossa sen viime vuonnakin näin.

Olihan se. 

Yritti kana pistää piilottelullaan parastaan tällä kertaa. Olin näkevinäni kaksi lintua sivusilmällä lutakon viereistä hiekkapintaista kävelyreittiä tallatessa ja menin vesirajaan katsomaan. Toinen kanoista uiskenteli keskemmälle ja seurailin sitä hetken kiikareilla. Sitten ihmettelin, että mihis se toinen nyt katosi.

Polvistuin kaislikon reunaan ja kurkkasin. Sieltähän se punainen pää pilkotti puolentoista metrin päässä! Lintu kokonaan veden alla muuten, mutta harmittavan huonosti maastoutuva punainen nokka pilkotti vedenpinnan yläpuolella. 

Enpä tiennytkään niiden pyrkivän piiloutumaan myös näin. Jätin kanan siihen uskoon, että en olisi häntä nähnyt ja peräännyin vähin äänin paikalta.


Tämän vuoden lintulista tästä linkistä. Samaan tahtiin tulee lajeja kuin viime vuonnakin. 69 koossa.

Linturetki pyörällä Bodominjärven ympäri 15.4.2018

Oittaan näkymä aamuyöllä.

Sunnuntaiaamun ulkoiluna lähdin polkupyörällä kiertämään Bodominjärven (karttalinkki) eväiden, kiikareiden ja kameran kanssa. Herätyskello soi viideltä. Olin kyllä jo ainakin tunnin sitä ennen hereillä ja harkitsin olenko pyöräilykunnossa, kun mitä ilmeisimmin perheen pienimmän flunssa oli tarttunut minuunkin ja olo sen mukainen, vaikka aika usein lasten taudeilta vältynkin.

Porissa aamukävelyllä 12.4.2018

Auringonnousu Kokemäenjoella. 

Pari päivää tuli vietettyä Porissa työmatkalla. Vaihteeksi yövyin ihan hotellissa enkä metsässä, kuten edellisellä yön yli -työreissulla. Ulkoilua sain silti noin kuuden ja puolen kilometrin edestä, kun aamuisen hotelliaamiaisen jälkeen nappasin kimpsut ja kampsut ja lähdin kävellen kohti Pöyryn Porin toimistoa. 

Huppulaavun mittapiirros

Mittapiirros.

Huppulaavu herätti heti lokakuussa suunnitelmistani mainittuani kohtalaisesti mielenkiintoa. Kirjoitin, että teen sellaisen syksyn ratoksi, mutta se juna meni ajat sitten ainakin edellisen syksyn osalta, kun nyt kaiketi on kevät. 

Västäräkistä vähäsen

Västäräkki Hartolassa 8.4.2018

Linkki lintulistalle.

Hartolan kevään viimeinen pöllöretki, 7.4.2018

Tein tänään järjestyksessään kolmannen ja tämän kevään osalta viimeisen pöllöretkeni Hartolassa kotipaikan nurkissa. Lähdin matkaan kahdeksan jälkeen ja palailin kymmenen jälkeen takaisin. Kävin kuulostelemassa edellisvuoden helmipöllöpaikoilla. Vaan kovin hiljaiselta vaikutti tienoo, jos ei huomioi Pohjolan pelloilla kailottaneita joutsenia ja naapurien haukkuvia koiria.