Viikko sitten aloitin kuhan uistelua Helsingin edustalla ja saaliina oli silloin yksi ahven ja yksi kuha. Veneen tiputin Lauttasaaresta ja ajelin siitä kohteeseen. Eilen tein uuden vastaavan reissun ja saaliina 8 kuhaa veneessä ja lisäksi neljän mitallisen karkuutus veneeseen noston yhteydessä. Eilisistä kaloista muutama piti laskea kasvamaan, mutta alkaa pikkuhiljaa kala syömään. Joku ilta taas uudestaan...
Sain pyynnön valmistaa mittatilauksena erittäin erinomaiselta vaikuttavan kodan. Yksittäisen kattokolmion alasivu on noin 140 ja korkeus liki 300 senttiä. Kota tulee koostumaan kahdeksasta kolmiosta ja näin ollen sen korkeus on laskennallisesti 220 ja suurin leveys rapiat 360 senttiä.
 |
| Pääkaupunki kaukaa mereltä kuvattuna |
En ollut koskaan ennen käynyt metsästämässä uroshaahkaa kesäkuussa, joten lähdin lauantaina merelle ajelulle yleisille vesialueille ulkoluodoille Helsingin ja Espoon edustalle katsomaan onko niitä siellä. Kevään ensimmäisellä veneilyllä haahkoja lähempänä saaristossa näkyi, mutta enemmän tuo nyt oli kuitenkin kiertoajelu kuin varsinainen metsästysretki. Pari pyssyä oli silti völjyssä.
 |
| Kiutaköngäs. |
Sunnuntaipäivä. Heräiltiin Ansakämpältä ja heti aamulla huomasi, että tästä tulee lämmin päivä. Kulkiessa oli tarennut edellisinäkin päivinä, vaikka ne olivatkin viileämpiä ja vähän tuulisiakin. Erinomaisia vaelluspäiviä, kun ei satanutkaan.
Jussinkämpältä päivän kävelytavoite oli lyhyempi, koska halusin päästä viettämään seuraavan yön Ansakämpällä. Matkaa välillä on 8 kilometriä. Ansakämppä on kylläkin uusittu ja eri paikassa kuin vanha, koska se Ansakämppä paloi jo pari kymmentä vuotta sitten missä itse olen kaksi yötä lapsena viettänyt. Joka tapauksessa sen nimiseen kämppään liittyy itsellä hyviä muistoja, joten oli kiva siellä yksi yö viettää ja tehdä rakennustarkastus tälle Ansakämpän uudelle painokselle.
Perjantaina aamutuimaan pääsimme lopulta reitille Juumasta. Se oli hyvä hetki. Tietynlainen voitontunne oli mielessä, kun auto-ongelmien jälkeen olimme selviytyneet Karhunkierrokselle asti ja lapsetkin vaikuttivat innokkailta, vaikka selässä painoi kunkin kokoon suhteutettuna sopivan raskas reppu tai rinkka.
Kävin muutaman päivän verran viettämässä laatuaikaa kahden lapseni kanssa Karhunkierroksella Kuusamossa. Esikoinen täytti hiljattain ensimmäisen kerran pyöreitä ja hän pyysi saman tyyppistä reissua kuin minkä itse olen tehnyt isän kanssa aikoinaan jokseenkin saman ikäisenä. Se olikin viimeisin vierailuni Karhunkierroksella tätä ennen ja aikaa vierähtänyt välissä reilut 20 vuotta. Tuollainen reissuhan minulle sopi tietysti ja ulkona vietetty yhteinen aika lieneekin parasta mitä osaan lahjaksi antaa. Samalla kuusivuotiaskin pääsi mukaan, kun totesimme lähialueen 11 kilometrin kävelylenkillä muutama viikko sitten, että hän jo pärjää pitemmilläkin kävelyillä mukana. Kolmen henkilön kokoonpano oli siis polulle lähdössä.