akpojan retkiblogi: Vaellus Karhunkierroksella 26.5-2.6.2021: 4. päivä

Kiutaköngäs.

Sunnuntaipäivä. Heräiltiin Ansakämpältä ja heti aamulla huomasi, että tästä tulee lämmin päivä. Kulkiessa oli tarennut edellisinäkin päivinä, vaikka ne olivatkin viileämpiä ja vähän tuulisiakin. Erinomaisia vaelluspäiviä, kun ei satanutkaan.

Päivän jaloittelu oli jokseenkin edellisen päivän mittainen, reilut kahdeksan kilometriä. Siivoilimme verkkaisesti aamupalan jälkeen kämpän ja polulle ehdimme ehkä kymmenen kieppeillä.

Ensimmäisen kilometrin jälkeen tunnistin kohdan, jossa oli jo vähän kulahtaneeksi muuttuneet portaat alas vanhalle palaneelle Ansakämpälle. Pihapiiri oli kasvanut umpeen ja kuivahtanut runko kaatunut vanhan tulipesän päälle, mutta tunnistin silti sen tutuksi paikaksi. Ihan hauska löytö oli ja kiva käydä katsomassa sitä paikkaa.

Oulangan luontokeskusta kohti hiippaillessa alkoi näkyä enemmän myös muita ihmisiä. Päiväretkeilijöitä enimmäkseen pikkureppujensa kanssa, mutta oli joukossa myös jokunen rinkka selässä.

Merenojan nuotiopaikalla keittelin meille lounasta auringonpaisteessa. Reitin suurin nähtävyys oli tietysti Kiutaköngäs muutama sata metriä ennen meidän päätepistettä. Tulvahuippu oli jo mennyt viikko aiemmin, mutta veden kohinaa oli silti. Kuului selvästi jo puolentoista kilometrin päähän.

Käki kukkui tätä loppumatkaa kävellessä ja näimmekin kukkuvan käen harvinaisen läheltä. Puolipuussa se nökötti ja kukkui ehkä 30 metrin päässä.

Kiutakönkään ihmettelyn jälkeen soittelin kaverit hakemaan ja hetken odoteltuamme luontokeskuksella saimme kyydin heidän luokseen. Mukava oli päästä reissun jälkeen saunaan ja uimaan. Reilut 30 kilometriä yhteensä tuli tallusteltua, joten ihan kelpo vaellus se lapsillekin oli.

Auton piti alustavan aikataulun mukaan valmistua maanantaina, mutta jotain kriittisiä osia siitä vielä puuttui, jotka ehtivät vasta tiistain kuormaan. Vaan hätäkös meillä siellä oli. Olimme päivän pitempään reissussa kuin oli etukäteen suunniteltu, mutta loppujen lopuksi tiistaina viiden aikaan iltapäivällä pääsimme kuin pääsimmekin lähtemään kotiin, omalla autolla. Samalta istumalta ajettuna perille Espooseen tulimme aamuyöllä kolmelta. Siitä sitten neljä tuntia unta ja toimistolle pirteänä hyvän reissun jälkeen.