Itsestään kiristyvä tarpin/teltan nyöri

Useiden retkeilymajoitekankaiden ominaisuus on, että ne venyvät kostuessaan ja ollessaan löysällä ne paukkuvat tuulen voimasta. Kaadettuani kodan keskisalon Utön myrskyisässä yössä, aloin pohtimaan kuinka tuon kireyden voisi säilyttää luotettavasti läpi sateisenkin yön korjailematta kesken unien majoitteensa haruksia. Olin aiemmin ulkomaisilla foorumeilla lueskellut itsensä kiristävistä kiinnitysnaruista (esimerkiksi hakusana: "self-tensioning guyline") ja ajattelin laittaa kokeiluun sellaisen. 

Tästä ohjeesta puhuessa täytyy ensimmäisenä muistaa mainita ja varoittaa, että naru varustetaan kireäksi vedettävällä kuminyörillä, jonka vuoksi haruksesta tulee vähän kuin katapultti, ritsa, jousipyssy, varsijousi, you name it, tai vastaava, joka voi lennäyttää vaarnan kovalla nopeudella. Tästä linkistä klikkaamalla ja vähän rullaamalla alaspäin löydät kaksi kuvaa mitä silloin voi käydä. Kukin itsesuojeluvaistolla varustettu blogin lukija ymmärtää, että tähän pitää suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella, mutta siitäkin huolimatta tätä voidaan pitää soveltuvana kokeiltavaksi kotona, ja metsässä.

Tein seikkaperäisen kuvitetun ohjeen eräästä tavasta toteuttaa tällainen nyöri, koska en suomen kielellä ole juuri kuullut tästä mainittavan, vaikka näitä on ainakin riippumattoilijoiden keskuudessa käytetty maailman sivu. Näytän lopussa yhdellä kuvalla myös toisen tavan toteuttaa vastaava asia. Tapoja on useita, mutta tämä onkin vain yksi niistä. Jos et vielä ennestään osannut "kalamiehen solmua" (fishermans knot), se sinun pitää nyt opetella ja pistää muistiin, koska solmu on helppo ja muissakin sovelluksissa käyttökelpoinen. 

Tarvikkeet:

- Sopiva pätkä venymätöntä nyöriä (esim. 2mm Diolen polyesterinyöri). Onko se metri vai muutama, sen tiedät itse parhaiten. Minulla on yksi 3-4 metrinen tarpin oviaukkoon ja lyhyempiä muihin paikkoihin.

- 30-40 cm pätkä kuminyöriä. Tulen vielä testaamaan mikä on paras jäykkyydeltään. Tilauksessa on parhaillaan kolmea eri paksuista kuminyöriä. Tässä esimerkissä on käytetty 3 mm kuminyöriä, jonka venyvyys on noin 100% eli se venyy äärimmillään pituudeltaan noin kaksinkertaiseksi.

Punainen on tässä se venymätön ja musta venyvä.

Nyörin päähän tarvitaan ensimmäiseksi lenkki, johon vaarnan saa kiinni. Kuminyörin pään voi pujottaa väliin, jolloin se jää siististi.

Kalamiehen solmun ensimmäinen osa. Tehdään aivan tavallinen solmu kuminyöristä toisen ympärille.

Toistetaan sama venymättömällä nyörillä ja kiristetään, jolloin kuminyöri lukittuu solmun kohdalle.

Tässä vaiheessa kuminyöri venytetään äärimmilleen ja merkitään venymättömään nyöriin solmun kohta ja tehdään taas solmu ensin punaiseen nyöriin, kuten kuvassa oikealla.

Lukitaan kuminyöri tähän kohtaan solmimalla punaisen ympäri.

Tein vielä varmistuksen kuminyörin päähän solmimalla molemmat keskenään. Tämä ei ole pakollista. 

Valmis itsensä kiristävä nurkkanaru!

Havainnollistuskuva 1/3: Narut kireänä.

Havainnollistuskuva 2/3: Kankaan löystyessä punainen naru löystyy, mutta kuminyöri pitää kireyden vakiona.

Havainnollistuskuva 3/3: Kankaan löystyessä lisää, punainenkin naru löystyy lisää, mutta kuminyöri pitää edelleen kireyden vakiona.

Tässä kuvassa on esitetty toinen tapa toteuttaa sama asia, mutta tässä kuminyöri on kaksinkerroin.

Sellainen. Jos tuntuu, ettei nyöri pyörähdä oikeanlaisiin solmuihin, pistä viestiä. Voin näitä tehdä sopivan mittaisena ja hyväksi havaitsemillani nyöreillä sitten myös muillekin. Toinen pää tulee aina myös varmistettuna Blake's hitch -kitkasolmulla, jolloin säätöä on hyvin myös siellä päässä ja vaarna löytää aina hyvin paikkansa sopivaan kohtaan maassa.