Metsästyskauden avaus, 20.8.2024

Kanootilla lähdössä sorsastusreissulle.

Metsästyskausi alkaa minulla sorsastuksesta 20.8 klo 12. Niin tänäkin vuonna, kun matkasin kotijärville Hartolaan vesilintujahtiin. Viikonvaihteessa ennen tiistaita kävin jo valmistelemassa passipaikkoja ja katsomassa missä linnut luuraa. Heinäsorsia olikin enemmän kuin koskaan noin 25 vuoden aikana, kun olen kohdetta syksyisin tarkasti seurannut. Tänä vuonna oli myös ensimmäiset kanadanhanhen pesinnät ja noin 20 kanukkia isommalla järvellä. Mukavat lähtökohdat kauteen, vaikka lopulta jahtipäivänä ei ihan niin paljon lintuja enää näkynytkään kuin viikonvaihteessa.

Aamupäivällä jatkoin viikonloppuna alkanutta patruunatestiä ampumalla pahviin 30 metriin uuden erikoissuppean supistajan läpi ja löysin pari hyvin käyvää panosta omaan aseeseen. Yhdentoista aikaan lähdin järven eteläpään mäeltä katsomaan millä puolella järveä olisi parhaat mahdollisuudet hiipiä rannalta sorsien lähettyville ja itäranta vaikutti parhaalta. Siellä oli kymmeniä lintuja pitkin rantaviivaa. 20 minuuttia ennen kahtatoista olin päässyt varovaisin askelin haulikkoetäisyydelle heinäsorsaparvesta ja enää piti odotella kestäisikö linnut paikallaan loppuajan pitkän minuutit ennen kauden alkua.

Lopputuloksena noin 5 sekuntia yli 12 kellui kaksi heinäsorsaa hengettömänä järven pinnalla. Tehokas alku. 

Ensimmäisten laukausten jälkeen järvi tyhjeni linnuista. Tai tuli siinä joku tilanne, jonka pummasin, mutta lähdin sitten venettä hakemaan, noutamaan saaliin ja kiertämään järven kaislikoiden reunat pomppusorsien toivossa. Kaukaa kaikki pomppasi, mutta yhden telkän lähelle pääsin soutamalla ja ammuin siitä päivän kolmannen linnun. 1,5h aloituksesta oli mennyt ja aika lähteä lounaalle ja kahvitauolle.

Aloitushetken saalista.

Neljän maissa vaihdoin järveä ja läksin kanootilla passittamaan peltoa, joka tulee järven rantaan asti. Vähän mietin, että istunko liian avoimella harvan kaislikon kohdalla, mutta päätin kokeilla ja ei ne sorsat minua kovin hyvin ainakaan tajunnut naamioverkon alta. 

Siinä istuskelin ja pillittelin. Ensimmäinen lintu yllätti takaa eikä perään ampuminen tuottanut tulosta. Se jäi onneksi ainoaksi pummiksi loppuiltana ja lopulta ennen yhdeksää olin ampunut 5 heinäsorsaa ja yhden hanhen. Kanukki oli lentokyvytön, joka keväästä asti oli asunut järvellä. Se ui passipaikkani viereen ampumaetäisyydelle. Hyvä oli se saada pois, kun ei olisi talven yli kuitenkaan selvinnyt. Heinäsorsista kolme pudotin lennosta ja 2 ammuin veteen houkuteltuani molemmat yksittäiset linnut kaukaa pillillä luokse. 

Ihan pimeän tuloon asti ei tarvinnut istuskella järvellä, kun saalista oli jo 9 linnun verran ennen varsinaista iltalentoa. Riitti hyvin yhdelle kerralle tuollainen määrä. Taitaa olla itseasiassa oma päiväkohtainen ennätys. 

Edellisessä jutussa kerroin Mossbergin korjausoperaatiosta ja erinomaisesti pyssy pelitti ja syötti uusia patruunoita patruunapesään tarvittaessa.

Passipaikka harvassa kaislikossa pellon reunalla.

Lennosta tiputettu sorsa.

Naamioitunut akpoika.

Laiva on lastattu kasalla sorsia, ja hanhella.