Valmet 212 laukaisuhäiriön korjaus

Kuten eilen mainitsin, niin Valmet 212 alkoi tehdä sellaista, että liipaisin jumittui ampumisen jälkeen yläasentoon, jolloin asetta ei käytännössä pystynyt käyttämään. Muutamassa tilanteessa jäi toinen piipullinen ampumatta ja purkamatta asetta ei hyvää korjauskeinoa löytynyt, joten olihan se koneisto avattava ja katsottava missä vika piilee. 

 

 

Sen verran harvoin tulee purettua laukaisukoneistoa, että varsinkin kasaaminen täytyy tehdä todella tarkasti, että kaikki menee oikein. Erilaisia virhetilanteita on useita, joita kasatessa on tullut. Esimerkiksi sellaisia, että haulikko ampuu molemmat piiput kerralla, varmistin ei liiku, varmistin ei toimi, varmistin varmistaa vain toisen piipun (tämä oli hämmentävin), piippu ei mene paikalleen, ase ei lataa piippua avatessa tai liipaisin ei liiku. Osat on siis ehdottomasti oltava oikein, jotta tussari ei muutu arvaamattomaksi. Varsinkin varmistimen toiminta tulee tarkistaa.

Aseen liipaisin oli reissun jäljiltä jumissa, kun torrakkoa purin, joten vian aiheuttanut tappi oli helppo paikallistaa. Syyllinen oli niin sanottu estintappi, joka liukuu laukauksen jälkeen rekyylin vaikutuksesta liikkuvan heilurin voimasta liipaisimessa olevaan reikään pieneksi hetkeksi ja estää molempien piippujen laukeamisen samalla puristamisella. Normaalisti toimiessaan jousi työntää tapin pois liipaisimen reiästä niin nopeasti, ettei sitä edes ampuja ehdi käytännössä huomata ja toinen piipullinen on tarvittaessa seuraavalla puristuksella lähdössä silmänräpäyksessä ellei varmistinta laiteta takaisin päälle. Varmistin menee myös automaattisesti päälle, jos tilanne on yhden laukauksen jälkeen ohi ja piipun avaa ammutun patruunan vaihtoa varten.

Alla olevassa kuvassa yritetty esittää nuolilla liikesuuntia. Rekyyli on nuoli vasemmalle, joka kääntää estintappia liikuttavan heilurin ja työntää estintapin liipaisimen reikään. Sisällä oleva jousi palauttaa estintapin taka-asentoon ja vapauttaa liipaisimen seuraavaa laukausta varten.

 

Tässä tapauksessa liukumista esti kaksi eri tekijää; vuosikymmenten saatossa pintoihin tarttunut tahmea mönjä ja osin kuoleentunut jousi. 

Tällaisen vian korjaa siis putsaamalla irrotetut osat kunnolla ja lisäksi venytin ohutta jousta varovasti, jotta se sai hieman lisää potkua. Nyt pitäisi pyssyn olla taas valmis vaikka metsojahtiin ilman pelkoa jumittumisista. Samalla, kun kerran ase oli purettuna pöydällä, säädin varmistinta hieman löysemmäksi, kun se eilen kylmänä aamuna oli hieman kankea käyttää.