Tällä metsästyskaudella on mahdollista käydä itäisessä Suomessa kokeilemassa ukkoteeren talvimetsästystä. Sen verran harvinaista herkkua se on, että luvat on jo hankittu muutamaksi päiväksi valtion maille tammikuun loppuun. Jospa sieltä minulle ensimmäinen ukkoteeri tulisi saaliiksi. Jos ei tule saalista, tulee kuitenkin vähintään Peltosen mehtäsuksille kilometrejä hyvässä seurassa.
Kävin eilen ampumaradalla kohdistamassa kiikarin kokovaippaluodille hirvijahdin ollessa osaltani jo ohi. Ammuin ensin kaksi laukausta 75 metristä tähdäten nokkaan. Ei jäänyt paperia osumareikien väliin ja reiät löytyvät 3 cm nokan yläpuolelta ja 1 cm oikealta. Säädin kiikarin siten, että luoti on noin 1,5 senttiä tähtäyspisteen yläpuolella kyseisellä ampumamatkalla, jolloin luoti on tähtäyslinjalla 150 metrin päässä ja sitä ennen ylimmillään reilut pari senttiä tähtäyslinjan yläpuolella.
Kiikarin kohdistamisen jälkeen tähtäsin teeren oikean jalan keskimmäisen varpaan alareunaan ja totesin kohdistuksen halutuksi.
Jotta teeri saatiin hengiltä, ammuin viimeisen laukauksen päähän. Pääosumaa en toki aio hakea muussa tilanteessa kuin rataolosuhteissa teeren kuvaa puhkoessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!
Feel free to leave a comment or two in the comment box!