Sivut

maanantai 8. elokuuta 2016

Housuprojekti: Patruunalokerot reisitaskuihin

Kun sain tämän pikkuhomman valmiiksi, ensimmäinen ajatukseni oli: "miksi kaikissa metsästyshousuissa ei ole tällaisia?!"

Patruunataskun sommittelua.

Viime viikolla totesin housuprojektipostauksen lopussa, että kyseinen postaus olisi viimeinen aiheeseen liittyvä postaus (ja tässä ensimmäinen, jos se on lukematta). Onneksi jätin takaportin auki lisäillä mainintoja paranteluista, koska en jaksanut lepäillä laakereillani tai antaa ompelukoneöljyjenkään suotta jämähtää huskussani kiinni. Johan tässä jahtikausikin painaa päälle ja metsästyskäyttöönkin ajatellut pöksyt pitää olla pian kunnossa... Kuukausi aikaa Ylä-Lapin hirvijahtiin lähtemiseen (lukaiseppa joutessasi viime vuoden tarina kivääri selässä suoritetusta ruskaretkestä täältä)!

Tämä parin tunnin projekti alkoi sopivan kangaspalan etsimisellä. Kaivelin hukkakangaslaatikkoani ja totesin ainoiksi venyvyydeltään sopiviksi kankaiksi merinovillan ja mocca lycran. Hmm.. Merinovilla..? Ehkä ei... Valinta oli helppo kohdistaa tässä tapauksessa jälkimmäiseen, koska eihän merinovilla olisi kovin kauan kestänyt terävähköjä kiväärin kuulien kärkiä. Mocca lycra toimisi ulkonäkönsä puolesta näkyvämmissäkin osissa, mutta se sai alkaa nyt hoitamaan patruunataskun virkaa. Kangaspala oli jäänyt yli reppuprojektista, jossa käytin sitä olkaimien alapuolen kankaana ja repun selkämyksen pehmusteissa.

Toisessa vaiheessa taittelin kankaan ja pujotin muutaman kuulan malliksi sisään nuppineuloilla tehtyihin lokeroihin. Mitoitin lokerot siten (leveys 3 cm), että niissä pysyy kaksi .308:a sopivan tiukasti kilisemättä ja kolmaskin mahtuu tarvittaessa. Yhdessä taskussa lokeroita on neljä, vaikka viisikin olisi leveytensä puolesta mahtunut. Näin ollen puolelleen mahtuu 12 puolivaippaa ja yhteensä reisitaskuissa voi olla 24. Lisäksi lippaassa voi kuljettaa kolmea. Käytännössä vähempikin määrä ammuttavaa riittää ainakin hirvijahdissa. Sorsastaessa varmaan tulee kaikkiin lokeroihin laitettua patruuna (8 kpl).

Kun sitten mitoitus oli kunnossa, suoritin noin puolen tunnin ompelun. Päärmäsin reunat, taitoin taskut uudelleen paikoilleen ja ompelin lokeroiden välit kiinni. Sitten sijoitin patruunataskut vetoketjun ja läpän alle reisitaskuun ommellen sen verran etäältä vetoketjusta, että kelkan kulkemiseen ei aiheudu häiriöitä. 

Loistojuttu! Tässä patruunat kulkevat huomaamattomasti eivätkä varmasti pääse tipahtamaan. Lokerot ovat sellaisella korkeudella, että ne ovat jatkuvasti käden ulottuvilla.


Patruunatasku on ommeltu vain yläpäästään, jotta lokeroiden lipastamisen voi suorittaa taskun ulkopuolella.

Patruunat huomaamattomasti reisitaskun sisäpuolella.


3 kommenttia:

  1. Hienoa.
    Itelä oli vähän samanlainen juttu menosa noin vuosi sitten. Muokkasin valtiolta hankittuja sarkahousuja paremmin jälkaanistuviksi. Siinä kun muutin reisitaskuja, toteutin sinne samalla patruunalenkit haulikon patruunoille. Ajatus lähti siitä, kun patruunat pyörivät muutoin valtoimennaan ympäri taskua ja kilkattavat käveltäessä muitten taskussa olevien esineitten kanssa, joka ei lintuhommissa ole suotavaa. Tein taskun sisälle lahkeeseen kiinni telineen noin 10:lle patruunalle jostain kangasremmin pätkästä. Ja hyvin on toiminut ja olen tykännyt.
    Kiväärin patruunoillekin voisi kyllä värkkäillä joskus tommosen kotelon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, hyvin toimii eikä patruunat kilise. Haulikon patruunoille en itse vielä vastaavaa ole tehnyt.

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Jätä merkki käynnistäsi kirjoittamalla kommenttilaatikkoon!

Feel free to leave a comment or two in the comment box!