Teeren soitimella 4.4.2015

Aamuhämärää.

Kävin aamulla ensimmäistä kertaa tänä keväänä katsomassa joko teeren soidin olisi alkanut. 

Kello oli soimassa 4.30, mutta heräsin jo 4.20 ja päätin nousta heti. Tein pari ruisleipää evääksi ja puin maastovaatteet päälle. Sitten ajelin noin puolen tunnin ajomatkan ja kävelin reilun kilometrin suon laitaan. Yöllä oli satanut maan valkeaksi lunta ja suon lähellä lunta oli muutenkin enemmän kuin kaupunkialueella.

Saappaassani pari vuotta ulkopinnassa ollut reikä realisoitui heti ensimmäisessä lammikossa olevan nyt läpi asti. Suolla oli vielä osittain kantava jääkerros ja yritin astua oikean jalkani aina mättäälle, mutta nopeasti jalkaterä oli täynnä kylmää vettä. Onneksi muckbootissa jalka tuntui hetken päästä lämpimältä märkänäkin. Täytyy katsoa pystyykö sitä korjaamaan vai pitääkö hankkia uudet saappaat...

Saappaassa reikä? Eikä!

Suon laidassa olin jo tunnin ennen auringonnousua (Tampereella 4.4.2015 kello 6:43) ennen kuutta. Vanha kytispiilo suon laidassa oli veden valtaama, joten levitin makuualustani toisen mäntyrykelmän alle ja jäin odottelemaan. Ennen auringonnousua sinisorsat vetivät aamuralliaan suota ympäri ja tikkojen nakutusta kuului. Lisäksi kuului matala ja tiheä tvo-tvo-tvo-tvo -soidinääni ja etäämpää siihen vastauksia. Mikä lintu lienee? Palokärki ehkä.. Tai joku haukka.

Lopulta kuului ensimmäiset suhauksetkin. Katsoin kelloa. 6:43. Naurahdin, että teeret ovat yhtä tarkkoja kuin edellisenäkin keväänä. Useimmiten täsmälleen auringonnousun aikaan kuuluu ensimmäiset äänimerkit, vaikka aurinko ei olisi näkyvissäkään. Suhauksia alkoi kuulua sieltä täältä eri puolilta pientä avosuoaluetta. Takanani eräs yksilö myös pulputti. Hauska äänimaisema.

Kevään ensimmäinen teerihavainto suolla.

Puolisen tuntia odoteltuani näin kun kaksi terriä laskeutui puuhun 40 metrin päähän. Kuvasin niitä odotellessa, että jotkut tulisivat maahankin tepastelemaan. Odottelin puolisen tuntia paikoillani ja ajoittain teeret suhistelivat, mutta eivät kuitenkaan vielä tulleet tappelemaan maahan. Lopulta linnut lensivät etäämmälle ja tässä vaiheessa huomasin, että niitä olikin porukassa kymmenkunta. 

Pari kymmentä minuuttia teerien jälkeen poistuin itsekin. Kiertelin ja kuvasin vielä hetken suolla ja näin vielä lumipukuisen metsäjänönkin. Jänis luotti 15 metrin etäisyydelle asti suojaväriinsä lumilaikulla istuen kunnes pomppi tiehensä. Hyvä aloitus teeren soidinkaudelle, heti näkyi lintuja! Varmaan parin viikon päästä on jo täysi tohina päällä.

Karpalo. Oli jo aika kitkerää sorttia.

Muutama ohje teeren soitimelle:

- Ole niin kuin et olisikaan
- Saavu paikalle ennen kuin linnut tulevat
- Maastoudu
- Poistu vasta lintujen jälkeen.
- Älä turhaan levitä soidinpaikkojen sijaintitietoja julkisesti. Antaa innokkaiden etsiä itse soitimensa.
- Älä siis häiritse lintujen soidinpuuhia.